Eurovision laulukilpailu (euroviisut) on ollut näkyvä osa suomalaista televisiokulttuuria vuodesta 1961 alkaen. Kahden televisiokanavan aikaan se oli suureellinen tapaus arkisen ohjelmiston joukossa ja kiistelty suosikkiohjelma. Nykyisin Eurovision laulukilpailulla ei enää ole samanlaista erikoisasemaa vuotuisessa TV-kalenterissa, mutta se herättää yhä vilkkaita mediakeskusteluja. Niissä kansallisuus on ollut keskeinen huolenaihe. Erot järjestykseen! avaa näkökulman suomalaisen television ja populaarikulttuurin historiaan. Kulttuurintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen keinoin tarkastellaan, kuinka Eurovision laulukilpailuun liittyvässä media-aineistossa tuotetaan ja järjestetään eroja. Miten kansallisuutta rakennetaan muistamisen ja unohtamisen sekä rajanvetojen ja hierarkioiden kautta? Minkälaiset esitykset on toivotettu tervetulleeksi edustamaan Suomea? Miten muodostui tarina Suomen ennätyksellisen huonosta euroviisumenestyksestä? Miten Suomea on paikannettu suhteessa muuhun Eurooppaan? Mitä merkityksiä on liitetty ""kansaan"" ja sen musiikkimakuun? Miten kuvat Katri Helenasta sinivalkoisena ja Marionista poikkeuksellisen kansainvälisenä esiintyjänä ovat rakentuneet? Mitä puhe kansallisesta häpeästä itse asiassa tarkoittaa? Pajalan analyysi euroviisuhistoriasta ja sen populaareista tulkinnoista jälkikirjoituksineen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää myös tapoja, joilla Lordin yllättävään menestykseen on suhtauduttu. Teos on ensimmäinen Suomessa tehty euroviisuja käsittelevä väitöstutkimus. Mari Pajala on mediatutkija ja toimii Turun yliopistossa. Pajalan tutkimuksellisia mielenkiinnonkohteita ovat televisiohistoria, feministinen mediatutkimus ja tunteiden tematiikka.