Väestöstämme 10 % on alle 18-vuotiaita tyttöjä, joiden lisääntymis- ja seksuaaliterveys liittyy kiinteästi lasten ja nuorten muuhun ruumiilliseen ja henkiseen terveyteen. Lastengynekologiassa tutkitaan ja hoidetaan kaikkia lapsuus- ja nuoruusiän gynekologisia ja hormonaalisia ongelmia yhdessä lastenlääkärien ja lastenpsykiatrien kanssa.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin gynekologisten vaivojen esiintymistä lapsuuden ja varhaisen murrosiän aikana. Tarkemmin selvitettiin lasten ulkosynnytinvaivoja, munasarjakasvainten leikkaushoitoja, murrosiän joudutushoitoa sekä gynekologisen tutkimuksen merkitystä lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyissä. Pääasiassa osatyöt perustuvat Tampereen Yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan lapsi- ja nuorisogynekologisen erityispoliklinikan potilaiden tietoihin. Tutkimuksessa oli mukana 406, iältään alle 18-vuotiasta tyttöä.
Tavallisimpia syitä tutkimukseen hakeutumiselle olivat vatsakivut (20%), hormonaaliset ongelmat (18%), ulkosynnytinvaivat (17%) ja seksuaalisen hyväksikäytön epäily (17%). Ulkosynnyttimien tarkastelu oli tavallisimmin käytetty tutkimusmenetelmä ja siinä todettiin poikkeava löydös 40% tapauksista. Koko emättimen tähystys tehtiin 33%, ultraäänitutkimus 26% ja mikrobiologisia tutkimuksia 55% potilaista. Ulkosynnyttimet ja emättimen uloin kolmannes voidaan tutkia ilman tutkimusvälineitä ja lasten gynekologisten vaivojen diagnoosin päästään useimmiten ilman koko emättimen tutkimusta. Ultraäänitutkimuksella saadaan helposti tietoa sukuelinten rakenteista ja hormonaalisesta toiminnasta.
Mikrobien merkitystä lasten ulkosynnytinvaivojen aiheuttajana tutkittiin 68 alle 17-vuotiaalla potilaalla. Bakteeritulehdus vahvistui oireiden aiheuttajaksi 16 potilaalla. Selvästi oireilevilla potilailla mikrobiologista aiheuttajaa oireille ei voitu löytää 26 tapauksessa. Useimmat lapsuusiän ulkosynnytinoireet helpottavat murrosiän käynnistyessä. Alle 18-vuotiaille tytöille tehtyjä munasarjakasvainten leikkauksia tutkittiin taannehtivasti 25 vuoden ajanjaksolta. Leikattuja potilaita löytyi 79, joista seitsemältä leikattiin pahanlaatuisen kasvain, 34:ltä hyvänlaatuinen kasvain ja 26:ltä toiminnallinen munasarjarakkula. 1990-luvulla ultraäänitutkimus ennen leikkausta oli tehty 65%:lle potilaista, jota pidettiin vähäisenä osuutena. Leikkaukset hyvälaatuisissakin kasvaimissa olivat melko laajoja. Lisääntymisterveyden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää, kun tutkitaan ja hoidetaan nuorten potilaiden gynekologisia sairauksia.
Estrogeeni geelin käyttöä murrosiän joudutushoidossa tutkittiin 23 tytöllä, joilla oli Turnerin oireyhtymään liittyvä munasarjojen vajaatoiminta. Hoidolla saavutettiin hyvä sukupuoliominaisuuksien kehittyminen ja kohdun kasvu. Geelin avulla voidaan aikaansaada normaalin kaltaisen puberteetin kehitys. Hyviä mittareita hoidon vasteen seuraamiseksi olivat sukupuoliominaisuuksien kehittyminen, kohdun kasvu ja veren hormonipitoisuuksien muuttuminen.
Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn vuoksi tutkituista 55 potilaasta 55% oli alle 7-vuotiaita. Kuuden vuoden tutkimusjakson aikana ei yhtäkään 15-16-vuotiasta tyttöä lähetetty nuorten vastaanotolle seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi. Gynekologiset ja lastenpsykiatriset päätelmät hyväksikäytön todennäköisyydestä olivat yhteneväisiä 72%:ssa tapauksia. Sairaalatason selvityksissä olleet seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn vuoksi tutkitut tytöt olivat hyvin nuoria ja usein vakavampaa hyväksikäyttöä kohdanneita. Murrosikäisiä tyttöjä lähetettiin tutkimuksiin hyvin harvoin. Heidän ongelmiaan ei oikealla tavalla tunnisteta ja tytöt jäävät ehkä yksin huolineen. Lasten ja vahaisnuorten seksuaalisen hyväksikäytön selvittely vaatii erityisosaamista anatomisten muutosten tulkinnassa ja siksi tutkimukset tulisi keskittää.
Normaalien gynekologisten löydösten varmistaminen ja tyttöjen lisääntymisterveydestä huolehtiminen ovat lastengynekologien tärkeimpiä tehtäviä. Kaikkien terveydenhuollon tasojen tulisi oppia tunnistamaan ja tutkimaan tavallisimmat lapsuusiän gynekologiset ongelmat sekä tarvittaessa ohjata potilaat oikeantasoiseen jatkohoitoon. Suomen yliopistollisten sairaaloiden tulisi tarjota erityistason lapsi- ja nuorisogynekologista osaamista potilailleen, kouluttaa opiskelijoita ja lääkärikuntaa lasten ja nuorten gynekologiassa. Erityistä lastengynekologista osaamista tarvitsevat tytöt, joilla on pitkittyneitä ja/tai hoitoresistenttejä oireita, useat kroonisesti sairaat tytöt ja seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan uhrit.
