Porrashuoneet – helsinkiläisten porrashuoneita 1800-luvulta 1940-luvulle esittelee aihettaan muun muassa arkkitehtuurin, sosiaalihistorian ja rakennussuojelun näkökulmasta. Asukkaiden arki, muistot ja elämykset kiteytyvät vanhoissa kuvissa ja porrashuonerunokilpailun sadossa. Porrashuoneet-kirja tarjoaa monipuolista ja syvällistä taustatietoa kiisteltyjen hissihankkeiden herättämään keskusteluun.

Porrashuoneet ovat tiloja kadun julkisuuden ja kodin yksityisyyden välissä. Ne antavat ensimmäisen mielikuvan rakennuksesta ja sen asukkaista huokuen joskus runsautta ja koristeellisuutta, joskus niukkuutta ja selkeyttä. Porrashuoneet kuvastavat aikansa yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita ja arvojärjestystä.

1800-luvun ja 1900-luvun alun kerrostaloissa sisäänkäynnit ja avarat pääportaat olivat edustustiloja, jotka viestivät taidokkaine katto- ja seinämaalauksineen talon vauraudesta. Pihasiipien sivuportaikot olivat yleensä ahtaampia ja karumpia, ja palvelijoille tarkoitetut talous- eli keittiönraput, niin sanotut piianportaat, rakennettiin kapeiksi ja jyrkiksi ja jätettiin koristelematta. Keittiönrapun kautta kannettiin ruokatavaraa, halkoja ja ennen vesiklosettien yleistymistä myös kuivakäymälöiden jäteastioita.

Porrashuoneet muuttuivat pelkistetymmiksi 1920–30-luvulla, eikä erillisiä keittiönportaita enää tehty asuntojen koko- ja tasoerojen tasoittuessa ja asumismukavuuksien kehittyessä. Ajan kauneimpia art déco -porrashuoneita luonnehtivat harkitut värit ja tyylitelty koristelu. Funkisporrashuoneista upeimmissa tekevät vaikutuksen voimakkaat, kiiltävät väripinnat ja metalliosien nikkelin ja kromin hohde.

Hissikiista johti laajaan porrashuonetutkimukseen

Pohjoisranta 10:n hienoon ja hyvin säilyneeseen art nouveau -porrashuoneeseen 2000-luvun alussa suunniteltu hissi herätti Helsingin kaupunginmuseon rakennustutkijat huomaamaan, kuinka huonosti Helsingin arvokkaat sisätilat tunnetaan ja kuinka vaikeaa niiden suojelu siksi on. Tästä alkoi monivuotinen inventointihanke, jossa on koottu tietoa kantakaupungin porrashuoneista 1800-luvulta 1940-luvulle.

Kaikki 1800-luvun asuinkerrostalot tutkittiin, samoin Kampin ja Punavuoren jugendkerrostalot. Etu- ja Taka-Töölössä kartoitettiin art déco- ja funkistyylisiä porrashuoneita. Yhteensä 845 porrashuonetta inventoitiin. Niistä hienoimmat on esitelty Porrashuoneet-kirjassa. Kirjaa laajempi aineisto, lähes 350 arvokasta porrashuonetta, on esillä kaupunginmuseon Verkkomuseo-osiossa.

Eletyt porrashuoneet kuvissa ja runoissa

Porrashuoneet-kirjan näyttävät valokuvat välittävät Helsingin hienoimpien porrashuoneiden tunnelman ja laadukkaan arkkitehtuurin. Vaativan kuvaustyön on tehnyt suurimmalta osalta kaupunginmuseon valokuvaaja Juho Nurmi. Hänen kuviaan on täydennetty museon kuva-arkiston vanhoilla valokuvilla, joissa maistuu helsinkiläisrappujen entisajan arki lapsilaumoineen ja halkokuormineen.

Kaupunkilaisten muistot ja elämykset porrashuoneista nousevat värikkäästi ja koskettavasti esiin museon viimekeväisen runokilpailun tuottamissa teksteissä. Lähes 170 kirjoittajan runojen joukosta voittajaksi valittiin nimimerkki Freija Krannin lämmin ja omakohtainen, monikerroksinen Säilyttäjä. Sen lisäksi Porrashuoneet-kirjassa julkaistaan seitsemän muuta, kunniamaininnalla palkittua runoa.