Jukka Rantala käsittelee teoksessaan opettajien poliittista eetosta. Kirjassa paneudutaan teemaan uudelle mikrohistorialle ominaisen 'poikkeuksellisen tyypillisen' -käsitteen avulla perehtymällä tapauksiin, joissa opettajat ja kansakouluntarkastajat joutuivat vaikeuksiin yhteiskunnallisen toimintansa takia. Yksittäisten poikkeustapausten kautta valottuu yhteiskunnassa vallalla ollut käsitys opettajalle sopivasta asennoitumisesta. Kirjassa käsitellään myös valtion ja paikallisyhteisöjen opettajavalvonnan keinoja. Teos kertoo 1900-luvun alkupuolen opettajuudesta ja auttaa ymmärtämään suomalaisten opettajien poliittista asennoitumista.