Nelikymppinen nainen jättää puolisonsa kotiin ja etsii rajojaan heinäkuisella vaelluksella Sevettijärveltä Jäämeren rannalle. Sadan kilometrin pituisella erämaavaelluksella matkalainen yöpyy ensin autiotuvissa ja myöhemmin omassa teltassa. Välillä reitti on vähän kateissa, mutta sehän on tavallista, olipa erämaa sitten symbolista tai ihan oikeaa kivikkoa. Muuten vaellus sujuu suunnitellusti.

Retkeilijän mieli pysyy virkeänä koko matkan ajan. Vaelluksesta muodostuu käännekohta hänen elämälleen, sillä sen aikana vaeltajan suhde Jumalaan uudistui ja hän oppi paljon myös omasta itsestään - niin rajoituksistaan kuin mahdollisuuksistaankin.

Joissakin kohdin lukija on kuulevinaan kaikuja Kullervo Kemppisen kirjasta Poropolku kutsuu, joka on eräkirjojen klassikoita. Ei mikään huono mielleyhtymä!