Kylmässä sodassa Suomen oli järjesteltävä suhteensa Neuvostoliittoon kahdenvälisesti. Vuodesta 1948 näitä suhteita määritteli YYAsopimus. Miten Suomi selvisi taiteilusta idän ja lännen välissä?

Vasemmalta ohi pyrkii arvioimaan Suomen asemaa ja ulkopolitiikkaa siihen liittyneen valtataistelun näkökulmasta. Ketkä halusivat sitoa maansa tiukemmin Neuvostoliiton valvontaan? Olivatko johtavat kommunistit Neuvostoliiton ostamia vakoilijoita? Pelasiko Urho Kekkonen asemansa turvaamiseksi Kalevi Sorsan ja KGB:n kanssa keskustajohtajat paitsioon? Ketkä vakoilivat ja ketkä harjoittivat hyväksyttävyyden rajoissa tarpeellista yhteistyötä?Helsingissä vaikutti satapäinen KGB:n ja Stasin avustajajoukko 1970- ja 80-luvuilla. Tämän armeijan kanssa harjoitetulla yhteistyöllä hankittu ”Moskovan luottamus” oli poliittista pääomaa, jonka pohjalta jaettiin virkoja ja ministerinpaikkoja.

Kirja nojautuu suomalaisen aineiston ja tutkimusten ohella DDR:n ulkoministeriön, johtavan puolueen SED:n ja turvallisuuspoliisin Stasin arkistoihin. Lisäksi käytössä on ollut KGB:n arkistotietoja.