Sakari Viinikaisen toinen Historiaa hymy huulessa -kirja paneutuu Kymenlaakson roistoihin ja poliiseihin. Kirjan nimi viittaa poliisien käyttämään pamppuun, joka 1920–30-lukujen taitteessa syrjäytti visakoivuisen patukan. ”Missä ei sana auta, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua”, mainosti Suomen Gummitehdas Oy Poliisimies-lehdessä vuonna 1932.

Pehmeät pamput koostuu sarjan ensimmäisen kirjan tapaan pienistä tarinoista, joihin liittyy valokuva aikakaudelta tai tapahtumapaikasta. Jutuissa liikutaan Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja pienemmillä kylillä, joihin hurjastelijoiden ja pirtutrokareiden jäljet johtavat. Jutut etenevät aikajärjestyksessä, joten ne antavat hyvän kuvan niin roistojen kuin poliisien toimintakentän muutoksesta. Puutteellinen ammattitaito ja valvonnan puute saattoivat 1900-luvun alussa johtaa virkamiehetkin lain rajan väärälle puolelle.