Saima on orpo, nuori, kaunis ja rikas kaupunkilainen, joka tulee maalaiskartanoon lomalle. Taloa pitää leskiäiti kuuden poikansa kanssa. Vanhin pojista on Olli, taitava, tietävä ja työteliäs isäntä. Näiden kahden välille syntyy ja syvenee ihastus ja rakkaus. Mutta onko sillä mitään onnistumisen mahdollisuuksia? Voiko kaupunkilainen luopua kaupunkilaiselämästä? Voisiko isäntä luopua edes ajoittain omasta elämäntavastaan? Onko rakkaus vain saamista ja omistamista? Voisiko se olla myös antamista ja jakamista?

Selma Anttila (1867–1942) kirjoitti romaaneja, novelleja, näytelmiä ja runoja 1900-luvun alun elämästä Suomessa.