Muumipapan haaveet sankaruudesta vievät perheen majakkasaarelle, mutta seikkailusta tulee vaarallisempi kuin kukaan on osannut aavistaakaan.
Keskellä avomerta on kartassa piste, pikku Myy väittää sitä kärpäsenliaksi. Mutta se on kuin onkin saari, yrmeä pieni majakkasaari. Sinne purjehtii muumiperhe turvallisesta laaksostaan, sillä Muumipappa ei halua enää olla tassutteleva, tarpeeton perheenisä, vaan rohkea päällikkö.
Mutta kaikki ei suju kuten unelmissa. Täälläkin on arki, hän ei osaa sytyttää majakkaa, omituinen kalastaja ei puhu hänen kanssaan, suunnitelmat jäävät kesken. Ja sitten itse saarikin alkaa käyttäytyä kummallisesti.
Totta puhuen seikkailusta tulee vaarallisempi kuin kukaan on osannut aavistaa. Meri on arvaamaton vihollinen, ja Mörkökin on löytänyt muumiperheen jäljet... Tarvitaan suuri myrsky puhaltamaan asiat kohdalleen.

Kirjailija, taidemaalari, piirtäjä, filosofian tohtori ja Muumi-hahmojen luoja Tove Marika Jansson syntyi 9. elokuuta 1914 Helsingissä taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äitinsä piirtäjä Signe Hammarsten. Tove Jansson opiskeli Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa ja Ecole d'Adrien Holy'ssa Pariisissa. Hänen julkinen uransa alkoi piirroksilla pilalehti Garmnissa 1929. Kansainvälisesti tunnetuksi hän tuli satukirjoillaan (vuodesta 1945) ja sarjakuvillaan, joiden mielikuvituksellisen ja humoristisen henkilögallerian päähahmo on hyväntahtoinen Muumipeikko. Veljensä Lars Janssonin kanssa Tove Jansson kirjoitti ja piirsi Muumipeikko-sarjakuvaa 21 vuoden ajan. Muumipeikko-sarjakuva ilmestyi yli 40 maassa vuosina 1954-1975. Tove Janssonin kirjoja on käännetty useille kymmenille kielille ja niistä on tehty lukuisia teatteri-, ooppera-, filmi- sekä tv- ja radiosovituksia. Vuonna 1968 ilmestyi Tove Janssonin muistelmateos Bildhuggarens's dotter, suomennettu Kuvanveistäjän tytär 1969. Tove Jansson kuoli Helsingissä 27. kesäkuuta 2001 86-vuotiaana.