Sata itsenäisen Suomen vuotta, sata Mielensäpahoittajan tarinaa. Yksi suuri kertomus. Kansakunta loikkasi suolta sushibaariin hetkessä eikä haittaa, vaikka toinen saapas on suossa yhä.
Mielensäpahoittajan silmin näemme maatalousvaltaisen ja kännykkävaltaisen Suomen, miesvaltaisen ja naisvaltaisen, ainakin kohtalaisen. Suomen, jonka kivuliaassa syntymässä jääkärit hiihtivät Saksaan ja nykyisyydessä pakolaiset kävelivät Suomeen. Molempien kestävyyttä Mielensäpahoittaja arvostaa suuresti.
Tuomas Kyrön tavallinen suurteos päästää lukijan ensimmäistä kertaa myös nimihenkilön lapsuuteen ja nuoruuteen. Miksi pojasta, joka syntyi samaan saunaan, johon hänen isänsä kuoli, tuli Mielensäpahoittaja? Kuinka Mielensäpahoittaja kohtasi Emännän? Miksi Mielensäpahoittaja ei pidä Kekkosesta? Miksi Mielensäpahoittaja jäi maaseudulle, kun kaikki muut lähtivät sieltä 1970-luvulla pois? Suurten tapahtumien keskellä kulkevat yksilön haaveet, toiveet ja pettymykset.
Sadan vuoden, yhden kirjan aikana kyynel nousee lukijan silmään, naurusta ja liikutuksesta.
Lapset eivät kuole syntymäänsä. Peruna ei lopu kellarista eikä kaupasta. Taloissa on kaksinkertaiset akkunat. Likat pääsevät kouluun, lättähatut saavat korvauksensa vaikka jättävät koulut kesken. Vaatteita ei paikata, uusi ostetaan rikkinäisen tilalle. Hampaat paikataan. Maailma pyörii auringon ympäri, ihminen pyörii tanssilattian ympäri. Muistakaa kuinka on ollut ja tietäkää, että se mitä tehdään huomenna on aina tärkeämpää kuin se mitä tehtiin eilen. Mielensäpahoittaja, perunafilosofi, Suuri Suhteellistaja
Tuomas Kyrö (1974) on sukupolvensa monipuolisimpia, aktiivisimpia ja kiitetyimpiä kirjailijoita. Hän on kirjoittanut romaaneja, kolumneja, pakinoita ja draamaa sekä piirtänyt ja tuottanut sarja- ja pilakuvia.
Tuomas Kyrö (s. 1974) on sukupolvensa monipuolisimpia, aktiivisimpia ja kiitetyimpiä kirjailijoita. Hän on kirjoittanut romaaneja, kolumneja, pakinoita ja draamaa sekä toiminut tv- ja elokuvakäsikirjoittajana ja tv-panelistina. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 2020.
Tuomas Kyrön tuotannon pohjavireenä on syvällinen ihmistuntemus ja terävänäköinen yhteiskunnallisuus. Kyrön esikoisromaani Nahkatakki ilmestyi vuonna 2001. Romaani Liitto oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2005. Kyrö kirjoitti radiolle viisiminuuttisia tarinoita, joiden päähenkilö jatkoi pohdintojaan vuonna 2010 ilmestyneessä romaanissa Mielensäpahoittaja. Ikonisen jäärän tarina on jatkunut toistakymmentä vuotta niin romaaneissa, teattereissa, televisiosarjassa kuin elokuvissakin.
Vuonna 2023 Tuomas Kyrö kirjoitti oululaislähtöisen sotilaan tarinan Aleksi Suomesta sekä nyrkkeilijä Robert Heleniuksen henkilökuvan Nyrkki.
