Totuuden kirja jatkaa Urpo Karjalaisen jo viime vuosituhannella aloittamia pohdintoja siitä, miten tulisi ymmärtää muinaisia tekstejä.

”Totuus on tekevä teidät vapaiksi.” Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus puhui näillä sanoilla. Hän yhdisti poikkeuksellisella tavalla toisiinsa kaksi perimmäistä hyvettä tai arvostusta. Ei ole vapautta ilman totuutta.

Johanneksen evankeliumissa tämä sanonta on erikoisessa kohdassa: ”Emme ole koskaan olleet orjia, olemme Abrahamin lapsia. Miksi meistä pitäisi tulla vapaita?”, Jeesukselta kysyttiin. ”Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja”, Jeesus vastasi.

Totuuden kirja ei kuitenkaan käsittele totuutta, vapautta, syntiä, synnin orjuutta eikä mitään tämänkaltaisia kysymyksiä antamalla asioihin hengellisiä merkityksiä tai vastauksia. Kirjoittajan katse on mieluummin utelias, tiedonhaluinen ja osin tulkitseva kuin selittävä. Raamatun tekstien ja niiden kanssa samanikäisten kirjoitusten taustat ovat monivaikutteisia, ja yksiselitteisiä vastuksia niiden syntyyn tai kirjoittamisen motiiveihin on vaikea selvittää. Yrityksiä historian aikana on ollut jopa enemmän kuin kiitettävän paljon.

Totuuden kirja avaa lukijoille näkymiä maailmaan, joka on ihmisistä useimmille tuntematon: Neljä Eenokin kirjaa, Sibyllan oraakkelikirjat ja Tiburtinen Sibylla raottavat meille menneisyyttä, mutta kuka tietää, miksei tulevaisuutta, tai ainakin pysyvää nykyisyyttä. Kaiken jälkeen voi yhä näyttää siltä, että ihmisluonto ei helposti muutu. Samoin joka päivä yhtä vaikuttava on Pontius Pilatuksen kuuluisa kysymys: ”Mikä sitten on totuus?”

Urpo Karjalaisen (s. 1962) työura Herättäjä-Yhdistyksessä alkoi syyskuun puolivälissä 1985. Totuuden kirja jatkaa hänen jo viime vuosituhannella aloittamiaan pohdintoja siitä, miten tulisi ymmärtää muinaisia tekstejä.

”Keskeisintä ei ole, kuka muinaiset tekstit kirjoitti, vaan se, että joku lukee niitä.”