”Pyörimme piirissä, joka puolella on tyhjiä tuoleja, sylejä.” Omantunnon asioissa saavat runonsa niin vauvat, ystävät, sukulaiset kuin parisuhteetkin. Muuttuvan ympäristön keskellä läheisyys on kantava voima, ja toivo syntyy yhdessä tekemisestä. Vanhalle maailmalle on jätettävä hyvästit, niin kuin myös menneille ihmisille. Omantunnon asiat ovat säälimättömiä ja siksi täynnä lohtua, merkityksellisiä ja siksi täynnä parantavaa voimaa.

Neljästä aiemmasta runokirjastaan tuttuun tapaan Vilja-Tuulia Huotarinen lapioi runoihinsa väkeviä tunteita ja mustaa huumoria ja näyttää, että runo on parhaimmillaan nälkäisenä, täynnä tykyttävää elämänvimmaa.