Reinhard Barth
Hatšepsut, Kleopatra, Messalina, Agrippina nuorempi, Galla Placidia, Klotilde, Theodora, Theofano, Eleonora Akvitanialainen, Margarete Maultasch, Jeanne d’Arc, Margareta Itävaltalainen, Katariina de’ Medici, Elisabet I, Elisabet Stuart, Maria Teresia, Pompadourin markiisitar, Katariina Suuri, Marie Antoinette, Lola Montez, Ison-Britannian Viktoria, Bertha von Suttner, Emmeline Pankhurst, Rosa Luxemburg, Golda Meir ja Indira Gandhi.
Historiaa ovat kirjoittaneet pääasiassa miehet, ja osin siksi ei historiankirjoitus juuri naisia tunne. Niinpä Reinhard Barth on kirjoittanut 25 muotokuvaa naisista, jotka ovat olleet vallankäytön eturivissä, tai ainakin vaikuttaneet siihen merkittävästi. Nämä naiset ovat miehisen ylivallan vuoksi joutuneet käyttämään poikkeuksellisen hienostuneita – tai häikäilemättömiä – keinoja päämääriinsä pääsemiseksi. Suurmiehiä ja -naisia vertaillessaan Barth toteaa: ”Politiikassa toimivat ihmiset haluavat valtaa, ja vallanhimoisia voivat olla sekä miehet että naiset. On kuitenkin turha etsiä naisten joukosta sellaisia hirviöitä kuten Hitler tai Pol Pot, keisari Nero tai Tsingis-kaani. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö naisetkin kykenisi veritekoihin, kuten Messalinan ja Katariina de’ Medicin esimerkit osoittavat. Naisten brutaalisuus on kuitenkin yleensä pysynyt niin sanotusti perhepiirissä, ja heidän päämääränsä ovat olleet selkeät ja rajatut. Yleistä ja järjetöntä ihmiselämän halveksuntaa ei naisvaikuttajissa ole.”
Naisille tyypillisiä aseita poliittisissa valtakamppailuissa
ovat usein olleet viekkaus ja seksuaalinen
vetovoima. Tunnetuin esimerkki on Kleopatra,
jonka onnistui kietoa kaksi pystyvintä roomalaista sotapäällikköä pikkusormensa ympärille. Kuuluisa tapaus on myös Markiisitar de Pompadour, joka aloitettuaan eroottisen suhteen Ranskan kuninkaan kanssa pystyi ohjailemaan tätä miten halusi.
Tohtori Reinhard Barth (s. 1943) on hampurilainen historioitsija ja tietokirjailija, joka on aiemmissa teoksissa käsitellyt muun muassa ristiretkiä, Kaarle Suurta, paaveja ja viikinkejä. Kirjan suomalaisen esipuheen on kirjoittanut Kaari Utrio.
