Tunnustetun lyyrikon runoutta 30 vuoden ajalta. Aistivoimaisia tutkimusretkiä luontoon ja mieleen. Perimmäisiä kysymyksiä leimuavien kuvien kautta.
Anne Hänninen (s. 1958) on aistivoimainen luonnonlyyrikko, yksinäisyyden ja etsivän mielen tulkki, joka kysyy peruskysymyksiä leimuavien kuvien kautta. Hänninen on koonnut tähän valikoimaan runoja jokaisesta yhdestätoista kokoelmastaan.
Me kaipaamme valon syitä, alkuja, jumaluutta.
Graafisten puiden kehä, hämärän syke,
tähtien nuotioita pitkin taivasta.
Pimeässä heitämme oksia tuleen.
Puristamme itseämme tai toista
tunteaksemme sykinnän -
pian se alkaa jo vuotaa pois.
Ja jokainen lintu, puu, tähti, merkki
viitoittaa ihmeelliseen, ikiaikojen tie,
matka tuhannesti hoiperreltu,
ja kuljemme samaa,
syys alkaa loistaa, ja varisee maan sisään.
Tulen sydämessä
välkkyy mysteeri, sen haluamme pitää.
(Kokoelmasta Oljilla täytetty nainen)
Anne Anita Hänninen on syntynyt 7. helmikuuta 1958 Rautalammilla. Hämeenlinnassa nykyisin asuva kirjailija on opiskellut muun muassa kirjallisuutta ja tiedotusoppia. Kiinnostuksensa kohteista hän kertoo näin: Tämä mielen ja ilmiöiden keskellä löytöretkeily, seikkailu. Utelias kiinnostus kaikkeen mahdolliseen lukemisen ja miettimisen kautta. Etsiminen: avaruus, materia ja henki, metafyysinen ja biologinen. Historia ja eri kulttuurit, perinteet, uskomukset, myytit, ihmismieli ja psyyke, alitajuinen. Psykologinen ja parapsykologinen. Yritys luoda jonkinlainen holistinen, kokonaisuudellinen (mitään pois sulkematta) käsitys olemassaolosta kaikkineen. Tämä elämän ihmettely: tuttujen asioiden huomaaminen uusin tavoin. Arkisen muuttuminen luovaksi, ainutlaatuiseksi (mikä tahansa asia, hetki, tekeminen.) Yritys ymmärtää itseään, ihmistä. Ja syy-seuraussuhteita, merkityksiä. Yritys löytää jonkinlainen sisäisesti hiukan vapaampi tila; puhtaampi. Myös feministinen ajattelu tasa-arvokysymyksissä kiinnostaa. Taidemuodoista läheisiä kaikki, mutta ehkä eniten kuvataide ja elokuva. Kiinnostus myös vihreään ajatteluun ja vaihtoehtoisiin terveydenhoitomenetelmiin. Musiikki myös tärkeää, ja läheisiä asioita muun muassa tähtien, lintujen ja kasvien tutkiminen. Haluaisin ymmärtää lukuisista asioista enemmän, mutta kaikkea ei voi. Haaveilen aina vakavasta valokuvaamisesta ja maalaamisesta - ilmaisumuodoista, jotka eivät ole verbaalisia.Tykkään myös ruuanlaitosta, reseptien inspiroinnista (yrttejä jne.) ja pitkistä kävely- ja juoksuretkistä luonnossa.Silja Koivisto on helsinkiläinen kustannustoimittaja ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt myös äidinkielenopettajana. Koivisto on valmistunut Helsingin yliopistosta 2005 pääaineena kotimainen kirjallisuus. Narratiivisessa esikoistietokirjassaan Sataman kapakan Hilda (2022) Koivisto tutki Kotkassa kesällä 1939 murhatun isoisotätinsä Hilda Hakkaraisen salaisuutta, muiden 1930-luvun satamakaupungeissa seksiä myyneiden naisten kohtaloita ja yhteiskunnan suhtautumista naisiin, jotka eivät sopineet heille määriteltyyn ahtaaseen rooliin. Kirja sai paljon kiittäviä arvioita, ja se valittiin Blogistanian Tieto 2022 -äänestyksessä vuoden toiseksi parhaaksi tietokirjaksi.
