"Pimeys on kaiken pelon ja kauheuden äiti. Sen turvin hiipii kauhu ja epätoivo sotilaankin sydämeen. - Hermot ovat pinnalla, usein katkeamispisteessä. Vartiovuoro, koko elämä tuntuu loputtomalta painajaisunelta."

Vilho Kankare tarjosi sotamuistelmiaan kustantajalle jo vuonna 1947, mutta ajankohtaa ei pidetty julkaisemiseen otollisena. Tämän päivän lukijalle nämä kertomukset tarjoavat nuoren miehen näkökulman sodan todellisuuteen. Aikamatka jatkosotaan kertoo, millaista elämä rintamalla oli ja millaisia ajatuksia sota herätti velvollisuuttaan suorittavissa nuorissa suomalaisissa miehissä.