Olivatko keskiajan naiset alistettuja miestensä palvelijoita, jotka papit tuomitsivat roviolle pienimmästäkin rikkeestä? Vai olivatko he urheita marttyyreja, valmiita kuolemaan uskonsa puolesta? Entä jos he eivät olleet kumpaakaan?

Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä vaikeampaa on nähdä menneiden aikojen ihmisiä elävinä, ajattelevina ja tuntevina. Noitavaimo ja neitsytäiti ravistelee keskiajan ja uuden ajan alun uskonnollisen naiskuvan myyttejä tuomalla pyhimysten ja noitien rinnalle oikeasti eläneiden naisten tarinoita. Nämä naiset juhlivat ystäviensä kanssa, huolehtivat lapsistaan, riitelivät anoppinsa kanssa ja tekivät töitä siinä missä miehetkin. Nyt tuon ajan tavalliset naiset pääsevät ääneen. Miten he itse näkivät oman elämänsä ja mahdollisuutensa?

Viime vuosina naisten historian painopiste on siirtynyt kärsimyshistoriasta vivahteikkaampaan suuntaan. Arkielämän tutkimus on nostanut esiin uusia piirteitä esimodernin ihmisen elämästä. Noitavainot eivät olleet naisvainoja eikä uskonto naisvihamielistä. Todellisuus on kuvitelmia paljon värikkäämpi ja mielenkiintoisempi, mutta vanhat käsitykset vaikuttavat myös siihen, miten nykynaisista puhutaan ja miten he itse luovat minäkuvaansa.