Kaukaisen rakkauden miespäähenkilö on 1100-luvulla Oksitaniassa, Etelä-Ranskassa elänty trubaduuri Jaufré Rudel, jonka tiedetään osallistuneen toiselle ristiretkelle (1147–48). Tripolin kreivitär Clémence, oopperan naispäähenkilö on trubaduurin kaukainen rakkaus.

Tutkimus osoittaa, että huolimatta säveltäjänsä jälkisarjallisesta taustasta ja sen kitkaisesta suhteesta oopperataiteeseen Kaukainen rakkaus kiinnitty vahvasti länsimaisen oopperan perinteeseen. Tutkimuksen mukaan Kaukaisessa rakkaudessa esintyy muun muassa oopperassa 1600-luvulta lähtein käytettyjä, kuolemaan ja ylösnousemukseen viittavia musiikillisia aiheita eli topoksia.

Kaukainen rakkaus kiinnittyy länsimaisen oopperan traditioon myös muiden käytäntöjensä, kuten kolmannen henkilöhahmonsa, Pyhiinvaeltajan edustaman travestin eli housuroolin sekä antiikin teatterista periytyvän deus ex machinan eli "jumala koneesta" -mekanismin kautta.

Kirjassa esitetään, että keskiaikaisista hovirakkauden käytännöistä kumpuava rakkauskäsitys ja siihen sisältyvä lähes tuhat vuotta länsimaista kulttuuria määrittänyt kaipaus Toiseen manifestoituu Kaukainen rakkaus -oopperan libretossa ja musiikissa.

Liisamaija Hautsalo on musiikintutkija, musiikkikirjoittaja ja kriitikko, joka on erikoistunut oopperaan.