Suomessa ollaan valmistelemassa perusturvauudistusta, jonka yksi olennainen alue on työsuhdeturvan muuttaminen joustoturvaksi. Julkisuudessa puhutaan paljon työstä ja työelämän huonontumisesta, käsitellään pätkätöitä ja epätyypillisiä työsuhteita, valitetaan pätkätyöläisten kurjasta asemasta ja ollaan myötätuntoisia niitä kohtaan, jotka sinnittelevät määräaikaisissa työsuhteissa ilman, että kykenevät normaaliin elämään tulojen katkosten ja kausiluontoisuuden takia. Mutta minkälainen on tulevaisuuden sosiaaliturva? Valmistelevatko sitä vain virkamiehet?

Sana prekariaatti marssi ihmisten tietoisuuteen vapunaattona 2006. Siinä missä sisäsiisti kansalaisvaikuttaminen tai surumieliset työväenvaput eivät vuosiin olleet onnistuneet tuomaan esiin kansalaisten kokemusta, joukko enemmän ja vähemmän nuoria onnistui yhdessä illassa kertomaan, että uusi yhteiskunnallinen toimija oli syntynyt. Vaatimus perustulosta saavutti äärettömästi enemmän vastakaikua ja sai aikaan enemmän hämmennystä kuin yksikään marssi "työn puolesta".

Prekariaatista perustuloon tarkastelee työn ja elämän muotojen muutosta ja niiden vaikutuksia tulonjaon ja poliittisen päätöksenteon järjestelmiin, työn ja tuotannon uusia toimijoita sekä mahdollisuuksia tasapainottaa tulonjaon järjestelmää tietotaloudessa.

Dos. Jussi Vähämäki toimii pätkätyöläisenä mm. Joensuun yliopistossa. Hänen aikaisempia työn muutosta käsitteleviä kirjojaan ovat mm. Odotustila. Pamfletti uudestä työstä (2005) ja Kuhnurien kerho. Vanhan työn paheista uuden työn hyveiksi (2002).