Suomalais-Ugrilainen Seura perustettiin fennomanian hengessä kansainväliseksi tieteelliseksi seuraksi tutkimaan suomen sukukieliä ja kulttuureja. Esikuvana pidettiin M. A. Castrénin työtä sukulaiskansojen parissa. Ennen Suomen itsenäistymistä seuran stipendiaatit keräsivät Castrénin jalanjäljissä Venäjällä runsaan aineiston suomalaisugrilaisista kielistä ja tutkivat myös mm. mongoliaa ja kiinaa.

Historiateos paneutuu Suomalais-Ugrilaisen Seuran perustamisen ja toiminnan taustalla vaikuttaneisiin aatteisiin, tieteen kehitykseen, yhteiskunnallisiin muutoksiin ja henkilöiden välisiin suhteisiin. Seuran johtohenkilöihin ovat kuuluneet monet merkittävät yhteiskunnalliset vaikuttajat, kuten Otto Donner, E. N. Setälä ja Paavo Ravila. Kirjassa on myös välähdyksiä seuran toiminnan kulttuurihistoriasta.