Lasse Laaksonen kirjoittaa sodanjohdon järjestelyistä ja ylempien upseerien keskinäisistä ristiriidoista. Päämajassa vaikutusvallasta kilpailtiin ankarasti ja vahvojen persoonien ylivalta korostui. Kun venäläisten offensiivia odoteltiin erimielisyydet vain kumuloituivat - oli aikaa riidellä.

Erkki Tuomioja esittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteiskunnallista tilannetta talvisodan kynnyksellä. Jos itsenäisyyden alkuvuodet olivat eri tavoin riidan haastamista Neuvosto-Venäjän kanssa, alkoi realismi voittaa alaa 1930-luvulla. Ensin solmittiin hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa, ja sen lisäksi vahvistettiin pohjoismaista suuntausta. Turvallisuuspolitiikan kannalta näistä oli tosin vähän hyötyä.

Gunnar Åselius puolestaan avaa Itämeren alueen turvallisuuspolitiikkaa ruotsalaisesta perspektiivistä; Markku Jokisipilä kuvaa sitä, osattiinko Suomessa hahmottaa mitä Hitlerin Saksassa ja Stalinin Neuvostoliitossa oli 1930-luvun loppupuolella tapahtumassa.

Timo Vihavainen analysoi Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimusta. Ennen vuotta 1933 Neuvostoliitto oli ollut Saksalle ystävällismielinen maa. Oli kuviteltu, että Venäjän vilja ja Saksan teollisuus yhdessä muodostaisivat sen vipusimen, jolla vanha maailma voitaisiin syöstä raiteiltaan.

Maria Lähteenmäki kirjoittaa 1930-luvun suomalaisten valoisista tulevaisuudenkuvista ja Kimmo Rentola puolestaan tiedustelun vaikutuksista Stalinin päätöksissä: suomalaiset kyllä tiesivät puna-armeijan valmisteluista, mutta eivät käsittäneet niiden laajuutta eivätkä tosissaan uskoneet hyökkäyksen mahdollisuuteen.


Kirjoittajat:

Henrik Meinander: Elävä klassikko
Maria Lähteenmäki: Sa nuori, itsevarma nykyisyys
Lasse Laaksonen: Suomen puolustus talvisodan kynnyksellä
Erkki Tuomioja: Pienet ja suuret voimapolitiikan maailmassa
Michael Jonas: Hitlerin horisontin ulkopuolella
Markku Jokisipilä: Aseveljeyden valmistelua?
Magnus Ilmjärv: Baltia kahden diktatuurin välissä
Timo Vihavainen: Suomi Stalinin geopolitiikassa kesällä 1939
Gunnar Åselius: Tukholmalainen näkökulma
Kimmo Rentola: Tiedustelun vaikutus Stalinin päätöksiin talvisodassa
Henrik Tala: Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat
Hannu Rautkallio: Välinpitämätön Washington
Esko Vuorisjärvi: J.O Söderhjelmin talvisota
Maiju Wuokko: Tamminkuun kihlaus ja työnantajapolitiikan murros
Tuomas Tepora: Kuinka talvisodan henki hajosi - vai hajosiko?
Kenneth Gustavsson: Ahvenanmaa uristuksessa