Vapaudesta puhuu moni, mutta harva pohtii, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Vielä vähemmän käydään keskustelua siitä, mitä yksilönvapauden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnalta ja politiikalta.

Ruurik Holm kirjoittaa, miten yhteiskunta voi olla tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen olematta kollektivistinen. Tasa-arvo ei edellytä sitä, että vahva valtio päättää asioista yksilöiden puolesta. Koska yksilönvapaus on keskeinen hyvä, valtion on rajoitettava puuttumistaan ihmisten elämään. Toisaalta valtion aktiivista läsnäoloa tarvitaan nimenomaan yksilönvapauden toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Valtion tehtäviin kuuluu vapauden jakaminen yksilöiden kesken tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla.

Angloamerikkalaiseen poliittiseen filosofiaan nojautuvaa keskustelua on Suomessa melko vähän. Kirja korjaa omalta osaltaan tätä puutetta ja samalla nostaa filosofiaa yhteiskunnallisen ja poliittisen analyysin keskiöön.

Perinteinen vasemmisto saa Holmilta kritiikkiä, koska se on asettanut yksilöllisyyteen ja vapauteen liittyvät pyrkimykset tasa-arvon retoriseksi vastakohdaksi. Vasemmisto ei ole pysynyt mukana individualismin nousussa eikä se ole kyennyt uudistamaan ajatteluaan jälkiteollisen yhteiskunnan mukaiseksi.