Sodanjälkeinen Suomi nähdään usein idänsuhteiden valossa. Maan valtiojohdolla oli kuitenkin vahvat yhteydet Yhdysvaltoihin. Idässä kiinni, länteen kallellaan perkaa aihetta, josta ei suomettumisen vuosina juuri puhuttu.

Lännettyminen alkoi sotavuosista. USA oli kohdistanut Suomeen jo silloin erityistä huomiota: se ei esimerkiksi julistanut sotaa Saksan puolella taistelevalle maalle. Lännen ja idän sodanjälkeisessä vastakkaisasettelussa Suomi joutui kylmän sodan rajoitetuksi kohteeksi. Suomi kykeni selviytymään jälleenrakennuksestaan ja vahvistamaan samalla länsimaista yhteiskuntajärjestystään. Maa vaurastui, vahvistui sisäisesti ja sai paikkansa länsimaiden joukossa.

Neuvostoliiton myötävaikutuksella ja sen hyödyksi Suomi kykeni avaamaan jo vuonna 1945 yhteyksiä Yhdysvaltoihin, luotottamaan sotakorvauksiaan ja hankkimaan tarvittavaa teknologiaa. YYA-aikakautenakin Suomen asemaa säätelivät maailmantalous ja suurvaltojen edut.

Tästä laajemmasta näkökulmasta Suomen sodanjälkeinen selviytymiskertomus on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle. Rautkallion teos pohjaa ennestään julkaisemattomaan amerikkalaiseen tutkimusaineistoon. Sen kohteena ovat Suomen tasavallan silloiset päättäjät, yhteiskunnallinen, taloudellinen ja valtiollinen päätöksenteko.

VTT Hannu Rautkallio (s. 1943) on dosentti ja historiantutkija. Hän on julkaissut 1980-luvulta alkaen tutkimuksia toisen maailmansodan ja kylmän sodan ajalta.