VIIPURI, haavoittunut kaunotar -kirjassa entiset viipurilaiset kertovat elämästään Suomen kansainvälisimmässä kaupungissa ennen sen luovuttamista Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Ainutkertaisia, komeita mustavalkoisia valokuvia Viipurin vanhasta arkkitehtuurista, katunäkymistä. Tuoreita värikuvia nykyisestä viipurilaisesta arkipäivästä. Viipurin kaduilla alkoi raitiotieliikenne vuonna 1912. Viipurin lisäksi raitiovaunu kulki Helsingissä ja Turussa.

Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Siellä oli Suomen merkittävin satama ja suurin varuskunta, sillä oli suorat kulttuuriset ja kaupalliset yhteydet Eurooppaan, Pietariin. Alvar Aallon kirjastosuunnitelma on vuodelta 1927.

Kirja sisältää elämänkertoja, anekdootteja, tietokirjallisuutta. Kirja valottaa 600 -vuotiaan Viipurin Kaupungin merkitystä ja luonnetta. Miten linna ja sen jälkeen kaupunki rakennettiin, miten Pyöreä Torni syntyi, mitkä kansallisuudet ja -kielet antoivat leimansa kaupungin arkeen. Miten Viipuri menetettiin.

Omasta elämästään Viipurissa kirjoittavat muiden muassa: ministeri Max Jakobson, kirjailija Eeva Kilpi, intendentti Juha Lankinen, musiikkineuvos Ossi Runne, ekonomi Jaakko Salonoja, taiteilija Aira Samulin, tutkija Robert Schweitzer, maaherra Kauko Sipponen. Isästään ja isoisästään kertoo Sebastian von Bruun, Anna Kortelainen ja elokuvaohjaaja Lauri Törhönen.

Lisäksi kirjassa esitellään Viipurin teatteri, Viipurin Suomalainen kirjallisuusseura, Pamaus-seura, Wiborgs Nyheter, Karjala -lehti, Karjalan kuvalehti, Pro Karelia, Wiipuri -yhdistys, Viipuri-keskus. Lisäksi Knut Posse, Jaakko Juteini, Juho Lallukka, Unto Kupiainen, Kuningas Kustaa II Adolf, Annikki Tähti: Muistatko Monrepos'n.