Kun perheeseen syntyy lapsi, vanhempien elämään astuu uuden ihmisen lisäksi myös nykyajan vanhemmuusmalli: joukko asioita, jotka vanhempien vain pitää tehdä ollakseen “hyviä vanhempia”.

Tämä käsitys vanhemmuudesta suorittamisena luo lasten kasvattamiseen ja perhe­elämään paineita ja tehtäviä, joita niihin ei aikaisemmin ole liittynyt. Oma vanhemmuus tuntuu olevan koko ajan muiden vanhempien ja yhteiskunnan kriittisen katseen kohteena.

Ennen muuta vanhemmuuden suorittaminen kuitenkin vie huomion pois siitä, minkä pitäisi olla keskeisin syy ryhtyä vanhemmaksi: fyysisestä ja psykologisesta ilosta olla lapsen kanssa – ja lapsen ilosta olla vanhempiensa kanssa.

Puuseppä vai puutarhuri? ­kirjassa maailman tunnetuimpiin kuuluva lasten oppimisen ja kehityksen tutkija kertoo, millä tavalla vanhemmat voivat tukea lastensa onnellista lapsuutta vailla suorittamispaineita ja alituista huonoa omaatuntoa.

Alison Gopnik on psykologian professori ja filosofian apulaisprofessori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Puuseppä vai puutarhuri? nousi heti ilmestyttyään New York Timesin ja Sunday Timesin bestsellerlistoille.