Suomen merimuseon / Museoviraston uudessa kirjassa "Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt" kuljetaan Vrouw Maria ja St. Mikael -kauppalaivojen mukana 1700-luvun Amsterdamista Suomen karikkoisten vesien syvyyksiin ja sieltä nykypäivään. Matka Pietariin katkeaa eksymiseen ja haaksirikkoon. Toinen laivoista katoaa. Toinen jättää jälkeensä asiakirjoja sekä pelastamistoimista että haverin kulusta, ja miehistökin säilyy hengissä. Laivojen tarinat jatkuvat 1900-luvun lopulla, kun hylyt löytyvät ja niiden tutkimukset alkavat.

Eero Ehanti kertoo kirjan pääartikkelissa St. Mikaelin ja Vrouw Marian tarinat. Kertojan ääni ja asetelmamaalausten hengessä otetut esinekuvat tuovat lukijan eteen näkymiä valistuksen ajan salongeista ja 1700-luvun kulttuurihistoriasta. Artikkelissa on myös uutta tietoa Vrouw Marian lastina olleista taideteoksista, joista osa oli matkalla Katariina Suuren hoviin Pietariin. Laivojen mielenkiintoisista lasteista, jotka sisälsivät monenlaista tavaraa massatavarasta taskukelloihin ja koriste-esineisiin, kertovat myös Riikka Alvikin ja Krista Vajannon tekstit.

Sallamaria Tikkanen kuvaa artikkeleissaan Vrouw Maria -hylyn äänimaailmaa sekä hylyn sijaintipaikan vedenalaista maisemaa. Hän tarjoaa uudenlaisen näkö- ja kuulokulman maailmaan, jossa vain harva on käynyt ja jota ei ole aiemmin juurikaan käsitelty humanististen tieteenalojen näkökulmasta. Aalto-yliopiston tuottamissa artikkeleissa kerrotaan vedenalaisen kulttuuriperinnön nykyaikaisesta havainnollistamisesta. Lily Diazin ja kollegoiden kirjoittama teksti käsittelee Suomen merimuseoon tuotettua 3D-virtuaalisimulaatiota Vrouw Maria -hylystä ja sen vedenalaisesta ympäristöstä. Svetlana Maraš keskittyy virtuaalisimulaation vedenalaiseen äänimaisemaan ja sen luomiseen.

Mereen menetetyt

Mereen menetetyt -kirja kertoo kahden aarrelaivan tarinan. Kuva: Jani Gerkman, Suomen merimuseo.

Klikkaa kuvaa, niin saat sen ladattavaksi.

Kari Steffen ja Leone Montonen kirjoittavat Vrouw Marian kuntoon vaikuttavasta mikrobiologisesta ja fysikaalisesta hajoamisesta, Eero Ehanti hylkyjen konservoinnista ja siitä, voisiko Vrouw Maria olla Suomen Vasa-laiva. Lisäksi kirjassa on artikkelit vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta Suomessa sekä Vrouw Maria veden alla -hankkeesta.