Rakkautta sormilla laskien.

Jouko Sirolan romaani Mitään pelättävää ei ole käsittelee aiheista tärkeintä: rakkautta. Miten kukaan uskaltaa rakastaa, kun rakkaus tuntuu olevan tuomittu loppumaan joka tapauksessa?

Romaani tarkastelee sitä, millaista on elää pitkässä parisuhteessa lyhytkestoisessa maailmassa, ja pohtii, voiko rakkautta olla kuolemaan saakka? Mitä on koskettaa ja olla koskettamatta toisiaan päivästä päivään? Entä mitä tapahtuu pariskunnalle kun ruumiiden kieli poikkeaa sanasta, kun suu sanoo yhtä, ruumis toista? Kumpaa silloin uskotaan?

Sirola käsittelee rakkauden synnyttämää kuolemanpelkoa. Kuolemaa yritetään ottaa haltuun mittaamalla, sillä numerot onnistuvat välillä hälventämään sitä pelkoa ja epävarmuutta, jota elämä aiheuttaa. Siinä missä kieli on hajalla ja sen raoista tuulee, matematiikan turvaverkko kestää, sillä kaikki on laskettavissa, muutettavissa numeroiksi. Matematiikka on kuoleman poikki kulkeva oljenkorsi. Siihen mies ja nainen tarttuvat peloissaan.

Sirola on kirjoittanut häikäisevän hauraan ja vahvan romaanin rakkaudesta. Siinä mies ja nainen puhuvat rakkauden pelosta, voimasta ja arjesta yhteen ääneen, yhdellä suulla, sillä heidän suunsa on suutelemisesta molemminpuolinen.

Jouko Sirola (s. 1963) on aiemmin julkaissut kaksi novellikokoelmaa: Sisustus (Tammi 2000) ja Käveltävä takaperin (Tammi 2003). Kirjat edustavat sisäistä maisemakuvausta, pysähtynyttä ajantajua. Kaunokirjallisuuden lisäksi Sirola on julkaissut kulttuurihistoriallisia matkaesseitä Hiidenkivi-lehdessä, satuyhteiskuntapakinoita Parnassossa ja lehtijuttuja, kolumneja ja kirja-arvioita.

Jouko Sirolan novelleja on käännetty unkariksi ja englanniksi. Hänen novellinsa on julkaistu myös Johanna Sinisalon toimittamassa fantasia-antologiassa The Dedalus Book of Finnish Fantasy (2005).