Mielen korvat, murhan kuiske on useiksi esseiksi laajenevaa pahuuden metsästystä. Eettinen pohdintakirja käyttää omaelämänkerrallisia aineksia. Siinä on tunnustuksia, jotka antavat sytykkeitä sensaatioihin. Esimerkiksi kirja kysyy: Jatkavatko demonit sukupolvelta toiselle? Kirjan punaisena lankana on Pahan kiinni saaminen omissa teoissa, ei vain toisten. Miten Pahan valtaa voidaan edes pienentää maailmassa, mediassa? Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja sotaelokuvat saavat kritiikkiä. Maailmanhistoriassa eivät äidit tiettävästi ole saaneet sotia tai edes sotaelokuvia estetyksi. Valkeameren urapolku on ollut elokuvakoulu, tv-mainokset, tv-ohjelmat, opetus ja kirjat, siksi hän kysyy: Miksi pahan kuvaus on niin myyvää? Onko murhan henki Asmodeus kuiskinut? Miten Paha voidaan nististää? Eikä Valkeameri vain kysele ja jätä asiaa auki, hänellä on myös vastaus.