Elämäkerrat ovat suosittu historiakirjallisuudenlaji. Henkilöhistorian tieteellinen pohdinta on tähän asti keskittynyt 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika siirtää tarkastelun niitä edeltäville vuosisadoille. Teos kysyy, mitä aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen ja mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta.

Tutkimuksen historiaa lähestytään paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Muun muassa työn ja kokemuksen historia avaavat uusia näkökulmia henkilötarinoihin. Teos nostaa esiin myös käsitteellisiä, teoreettisia ja metodologisia haasteita sekä ratkaisuja niihin. Esimerkkihenkilöiden elämänvaiheet konkretisoivat tie - teellistä keskustelua.