Kirja tarkastelee mallintavaa tietoutta useasta näkökulmasta kriittisesti, miten se ohjaa laajasti ihmisten valintoja ja käsitystä tietämisestä syrjäyttäen itsekokemuksellisuuden ja subjektiivisuuden elämässä. Tutkielman mukaan representaationaalinen tietäminen, mallintaminen ja laskeminen johtavat kokemuksellisuuden sivuuttamiseen tieteessä ja kulttuurissa. Ihminen luulee tietävänsä, mutta tutkii olematonta. Kirja on tiedon pirstaloitumisen ja sen seurauksena merkityksellisyyden ja sivistyksen häviämisen tutkielma osana laajaa yleistävää ajattelua tieteessä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kirja kuvaa teknillis-taloudellisen hyötyajattelun seurauksia historiassa ja ajassamme kaikkialle tunkevana ajattelun mallina. Se uhkaa esimerkiksi luontoa ja lopulta ihmisen olemassaoloa ulkoistavalla, subjektiivisen itsekoetun kieltävällä sekä samalla hävittävällä toiminnalla. Kirjan avaamissa tulevaisuuden näkymissä teknologinen apriori tiedostamaton ohjaa ihmistä ja kokemusta osana teknologista maailmassa olemisen tapaa. Se johtaa yleiseen ihmisen mallinnukseen ja tekoälyn robotiikkaan, mikä ei pohjaa enää ihmiseen itsekokemuksellisena subjektina.

Kirja soveltuu kaikille filosofisesta, psykologisesta ja yhteiskunnallisesta ajattelusta kiinnostuneille lukijoille. Kirja pyrkii löytämään uusia ajattelu- ja toimintatapoja ihmisyyteen ajankohtaisissa teemoissa, jossa maailma on globaalissa kriisissä. Ilmiöitä käsitellään kiinnostavalla tavalla kulttuurin ja taiteen, kuten musiikin, kirjallisuuden ja elokuvan, avulla. Kirja pohjautuu fenomenologiseen ja psykoanalyyttiseen ajatteluun soveltaen ranskalaisen filosofin ja kirjailijan Michel Henryn (1922 - 2002) materiaalista fenomenologiaa. Tutkielma on ensimmäinen suomenkielinen johdatus hänen ajatteluunsa.