Tämä runokirja koostuu mietelmistä, joita kouluajoista tähän päivään on päässäni pyörinyt. Osan runoistani olen jo aikoja sitten diskannut, ja melkoisen määrän muistilappuja hukannut. Alun toistasataa varsin ytimekästä ajatusta sain silti haalittua kokoon.Uskon, että runoni ovat ainakin puhuttelevia. Kummastelen ajan ilmiöitä, ja koetan hahmottaa, mikä ajattomassa on todella oleellista.Metsä kaiketi vastailee niin, kuin kukin meistä huutelee. Mutta mielestäni koko systeemi on jo aikoja sitten mennyt toivottoman pitkälle metsään.