Tutkimuksen tavoitteena oli mitata tuottavuuskasvua ja sen osatekijöitä Suo-men maataloudessa, erityisesti maidontuotannossa. Tämä on tärkeää, kun et-sitään oikeita keinoja tukea tuottavuuden kasvua tiloilla. Tavoitteena oli myös verrata eri menetelmiä ja malleja - sekä parametrisia että ei-parametrisia - tuottavuuden osatekijöiden määrittämisessä. Parametrista lä-hestymistapaa sovellettiin myös tutkittaessa heterogeenisuutta aiheuttavia tekijöitä. Yhteisenä piirteenä kolmelle ensimmäiselle artikkelille on, että ne keskitty-vät, enimmäkseen empiirisesti, tekniseen muutokseen, teknisen tehokkuuden muutokseen ja skaalavaikutukseen - kolmeen laajasti käytössä olevaan tuot-tavuuden muutoksen osatekijään. Kahdessa viimeisessä artikkelissa tutkitaan Fisher- ja Malmquist-tuottavuusindeksien keskinäistä yhteyttä sekä kehite-tään yksityiskohtainen mutta tulkittavissa oleva dekomponointi Fisher-indeksille. Artikkeleihin sisältyy myös empiirinen sovellus. Tutkimuksessa käytetään kolmea aineistoa 1990-luvulta. Maatalousneuvon-nan tuottama 138 tilan paneeliaineisto kuvaa säilörehuntuotantoa kotieläinti-loilla. 72 maitotilan MTT:n kirjanpitoaineistoa sovelletaan kahdessa artikke-lissa. Lisäksi viimeisessä artikkelissa käytetään erillistä kaikkia tuotantosuun-tia edustavaa 459 kirjanpitotilan aineistoa. Aineistojen yhteisenä piirteenä on, että ne sisältävät ajanjakson ennen Suomen EU-jäseneksi liittymistä ja sen jälkeen. Lisäksi analyysi keskittyy pääasiassa maitotiloihin ja niiden kar-kearehun tuotantoon. Tuottavuuden kasvu on ollut suomalaisilla maitotiloilla melko hidasta 1990- luvulla: noin prosentin vuodessa kaikilla käytetyillä menetelmillä. Huomatta-vasta vuotuisesta vaihtelusta huolimatta, tuottavuuden kasvu näyttää kiihty-neen tutkimusjakson loppua kohti. Tuottavuuskasvu hidastui 1990-luvun puolivälissä EU:in liittymisen aikoihin. EU-jäsenyydellä ei kuitenkaan ha-vaittu olevan välitöntä vaikutusta tekniseen tehokkuuteen. Kuitenkin keski-määräinen tekninen tehokkuus on hienoisessa trendinomaisessa laskussa ajan myötä. Tämän perusteellakin tilatasolla on noudatettu erilaisia sopeutumis-polkuja. Tekninen muutos on ollut keskeinen tuottavuuskasvuun vaikuttava tekijä maitotiloilla. On kuitenkin huomattava, että eri menetelmät tuottavat jossain määrin erilaisia tuloksia erityisesti tuottavuuskasvun osatekijöiden suhteen. Useimmissa analyyseissa skaalavaikutus tuottavuuskasvun osatekijänä on maitotiloilla vähäinen. Positiivinen skaalavaikutus olisi tärkeä, kun suomalai-sen maatalouden kilpailukykyä pyritään parantamaan tilakoon kasvattamisen kautta. Vähäinen skaalavaikutus lienee kytköksissä vallitsevaan tilarakentee-seen ja investointien allokoitumiseen tiettyihin tilaryhmiin. Tulos merkinnee myös sitä, että mittakaavaetujen hyödyntämiselle on erityisiä esteitä Suomen olosuhteissa. Toisaalta eri tuotantosuuntia edustavien tilojen tulosten perus-teella skaalavaikutus tuottavuuskasvun osatekijänä näyttää olevan suurempi kuin yksinomaan maitotiloja tarkasteltaessa.