Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian valtiojärjestelmien kehitys vuodesta 1989 vuoteen 2004, jolloin maat liittyvät EU:n jäseniksi.
Kirja käsittelee itäisen Keski-Euroopan maiden kehitystä vuodesta 1989 nykypäivään, niiden pesäeroa entisestä kommunistisesta järjestelmästä, historiapolitiikkaa ja liittymistä ensin Naton ja sitten EU:n jäseniksi. Kokoelma keskittyy Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian poliittisen ja puoluepoliittisen murroksen tarkasteluun. Tekijät käsittelevät myös talouden, turvallisuuspolitiikan, kansallisen identiteetin, vähemmistöjen aseman ja kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä. Kunkin maan oma näkökulma tulee tarkastelussa vahvasti esille. Heino Nyyssösen Visegrad-maita yhteisenä alueena käsittelevän johdannon jälkeen Kazimierz Musia³ tarkastelee Puolaa, unionin suurinta tulokasta. Katalin Miklóssyn Unkari-luvusta käy ilmi muutosten asteittaisuus ja yhteydet jo aiempien vuosikymmenten talousreformiin. Miroslav Leheèkan ja Heino Nyyssösen luvut sivuavat osittain samaa valtiota, sillä Tšekistä ja Slovakiasta puhuttaessa käsitellään myös maiden yhteistä taivalta vuoteen 1993 saakka. Suomalaisen median huomio on usein keskittynyt lähialueille ja itäinen Keski-Eurooppa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Maiden siirtymäkauden murros sisältää kuitenkin kiintoisia ilmiöitä ja trendejä, joista tämä kirja tarjoaa ajankohtaisen läpileikkauksen. Kattavine liitteineen teos soveltuu oppikirjaksi ja jokaiselle, joka haluaa syventää ja päivittää tietojaan alueesta. Vaikka tavoitteena ei ole ollut kirjoittaa erityistä EU-jäsenyyskirjaa, liittyminen Euroopan unioniin nousee esille joka luvussa.