Kylät ja omaehtoisuus - maaseudun kulttuuritoiminnan jäljittelemättömät voimavarat
Kulttuurin alueellisen vaikuttavuuden tarkastelu ja kulttuurin hyötyvaikutusten erittely Etelä-Pohjanmaalla ovat olleet lähtökohtana Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen toteuttamassa hankkeessa. Raportti kesäkuusta 1999 huhtikuuhun 2001 kestäneestä hankkeesta, Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä Etelä-Pohjanmaalla, tarkastelee asenneilmastoa ja kehittämisen tapoja, joihin pohjautuen maaseudun asukkaat ovat valmiita sitoutumaan kyläkulttuurin kehittämiseen. Alueiden kehitykseen vaikuttavana voimavarana kulttuuria käsitellään raportissa sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kulttuurin merkitys nähdään yhtäältä henkilökohtaisen eheyden, elämyksellisyyden ja luovuuden kautta määrittyvänä yksilöllisenä resurssina tai alueellista yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä ylläpitävänä voimavarana. Toisaalta kulttuuria tarkastellaan sen ulkoisen käyttöarvon näkökulmasta, jolloin huomio kiinnittyy kulttuurin rooliin alueiden imagojen rakentumisessa, kulttuurin ja taloudellisen kehityksen väliseen suhteeseen ja kulttuurisektorin työllistäviin vaikutuksiin. Raportti tuo esille kylien omaehtoiseen kehittämistyöhön liittyviä haasteita ja menetelmiä. Kyläkulttuurin kehittämisen tarjoamia mahdollisuuksia kuvataan toiminnalla kymmenessä esimerkkikylässä. Kohdekyliä on aktivoitu omaehtoiseen toimintaan, lisätty kyläläisten tietoisuutta kyläkulttuurin kehittämismahdollisuuksista, järjestetty kulttuurin kehittämistyötä tukevaa koulutusta ja tarjottu foorumi kylien vuorovaikutukselle. Samalla raportti tarjoaa virikkeitä paikalliskulttuurin vaalimiseen ja vahvistamiseen sekä omaehtoiseen kulttuuritoimintaan.