Lenin-museon eläkkeelle jäänyt ja pitkäaikainen johtaja "tyhjentää Lenin-pajatson" ja kertoo kootusti mielenkiintoisia, usein Suomea liippaavia tarinoita Leninistä - voidaan sanoa Leninin käyttäneen jopa Suomea ponnahdusalustana valtaan noustessaan. Uudet näkökulmat ja tunnettujen tutkimustulosten ulkopuolelta tulevat historiakatsaukset tuovat tulisen mausteensa teokseen.

"Lenin kirjoitti Stalinille kirjelapun, jossa ilmoitti olevansa eri mieltä hänen kanssaan. Hän totesi sarkastisesti: "Onnitelkaa minua: olen saanut luvan lukea sanomalehtiä!". Leninin paluu politiikan teon johtajaksi olisi ollut Stalinille kohtalokasta. Stalin tajusi sen. Syyskuussa 1922 Stalin kirjoitti artikkelin "Toveri Lenin lepäämässä huomioita" Pravdaan. Se sisältää runsaasti ironisia huomautuksia.
"Minä en saa lukea sanomalehtiä", huomauttaa toveri Lenin pilkallisesti, "en saa puhua politiikasta, minä kaarran huolellisesti jokaisen pöydälle jätetyn paperipalasen peläten, ettei se vaan olisi sanomalehti ja ettei siitä tulisi kurinrikkomusta". Minä nauran ääneen ja ylistän taivaaseen asti toveri Leninin tottelevaisuutta."

"Reilly organisoi yhdessä brittiagentti Bruce Lockhardin kanssa syyskesällä 1918 salaliiton Leninin ja Trotskin sieppaamiseksi ja vangitsemiseksi Moskovan Bolsoi-teatterin kokouksessa 6.9.1918. Suunnitelma paljastui. Kirjailija Ian Flemingin hyvä ystävä Lockhard ja 007:n esikuva Reilly onnistuivat pakenemaan Neuvosto-Venäjältä. Vuonna 1925 Reilly maaniteltiin ns. operaation Trustin kautta takaisin Neuvostoliittoon. Suomen ja Neuvostoliiton rajalla suomalainen punaupseeri Toivo Vähä (alias "Ivan Petrov") osallistui operaatiossa Bondin esikuvan vangitsemiseen. Siitä Vähä sai kolme Punaisen lipun kunniamerkkiä."

- Teos on suoranainen Lenin-helmirasia!