Selma Salmisen asema urakkariidan ja nihkeänkostean avioliiton puristuksessa on tukala, vaikka vielä tarinan alussa arkinen. Urakoitsija on pysäyttänyt Salmisten rakennuttamassa talossa työt vaan ei aikaa. Muuttopäivä lähestyy armoa suomatta ja urakoitsija haluaa lypsää lisää rahaa. Selma päättää olla alistumatta urakoitsijan ahneuteen ja ryhtyy etsimään kirjallisia todisteita olemattomista laskutuksista sekä tekemättömistä töistä. Suoranaisista sopimusrikkomuksista.

Yksityisissä tutkimuksissaan Selma sotkeutuu tietämättään verkostoihin, joiden toiminta ei kestä päivänvaloa. Hyvä jos yön valoakaan. Kuka on tietoisen tarkoituksellisesti rikollinen? Vai ovatko kaikki omalla tavallaan “vain” olosuhteiden ja talousjärjestelmän uhreja?

Synkimpinä hetkinään Selma kyselee itseltään, toistuuko hänen elämässään sukukirous. Vai löytääkö hän kaiken kaaoksen keskeltä myös oikeaa, vilpitöntä rakkautta?

Valarikko on pirullisen ovela, monitasoinen sekä elämänmakuinen romaani nykysuomalaisesta rakentamisesta. Äijien kulttuurista, jossa rakennuttaja saattaa olla sekä urakoitsijan että lakimiehen armoilla.

Sari Peitsenheimo asuu Jyväskylässä, missä hän on myös syntynyt ja suorittanut historian maisteriopinnot. Leipänsä hän tienaa te-hallinnon asiantuntijana. Parin kymmenen vuoden työrupeamansa työllisyyden ja työttömyyden hoidon parissa on jättänyt oman jälkensä hänen esikoisromaaniinsa Valarikko. Näinä vuosina hän on kuullut monenlaisia tarinoita, joista ei puutu yhteiskunnallista tasoa. Ajatuksiaan hän virkistää kävelyretkillä luonnossa, ”ja saattaahan siellä liian lennokkaita tuulettua taivaan tuuliin”. Lisäksi hän harrastaa kuntosalia, joogaa, tanssia, vesijuoksua ja vaihtelevalla aktiivisuudella esimerkiksi keramiikan tekemistä.