Tiesitkö, että modernin tieteen isänä pidetty Isaac Newton harjoitti vakavissaan alkemiaa? Kun asia selvisi 1930-luvulla, tiedeyhteisö sai melkoisen hepulin. Tuntui mahdottomalta, että Newtonin kaltainen vakavasti otettava tiedenero olisi voinut uskoa, että lyijystä voi tehdä kultaa.
Kukoistuskaudellaan 1100-1700-luvuilla alkemia otettiin Euroopassa hyvin vakavasti, ja lukuisat kuninkaat ja keisarit palkkasivat alkemisteja hoviensa laboratorioihin. Viisasten kiven etsinnän lisäksi alkemistit kehittelivät elämää pidentäviä eliksiirejä, yrittivät luoda elämää ja muuttaa ainetta toiseksi sekä ponnistelivat kohti korkeampaa tietoa ja valaistumista. Samalla he kuitenkin hyödynsivät kemian osaamistaan toimiviin käytännön sovelluksiin, kuten värjäykseen ja musteiden valmistukseen.
Sara Norjan teos vie lukijan kiehtovalle matkalle länsimaisen alkemian historiaan Egyptin Aleksandriasta August Strindbergin ateljeehen.