Anna-Kaisa Rastenbergerin tutkimus käsittelee suomalaista valokuvataidetta ja sen kansainvälistymistä viime vuosikymmeninä. Tutkimus koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, jotka valaisevat suomalaisen valokuvataiteen lähihistorian kansainvälistymishankkeita, niiden motiiveja, tavoitteita ja vaikutuksia kotimaisen valokuvataiteen kenttään. Tutkimus tarkastelee valokuvataiteen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, sillä sen kohteena ovat suomalaisen valokuvataiteen kansainvälistymiseen liittyvät puhetavat ja määrittelykamppailut. Tutkimus osoittaa, että vaikka kansainvälistymishankkeissa suomalainen valokuvataide pyrittiin usein esittämään yhtenäisenä, hankkeet toivat esiin myös valokuvataiteen kentän moniäänisyyden.

Tutkimus koostuu viidestä artikkelista (2006 - 2013) ja teoreettisesta johdannosta. Artikkelien aineistona on ollut suomalaista valokuvataidetta käsittelevä julkinen dokumenttiaineisto ja temaattinen haastatteluaineisto. Julkinen tutkimusaineisto muodostuu mm. suomalaisista 1980 - 2000 -lukujen valikoiduista taidejulkaisujen valokuvataidetta käsittelevistä kirjoituksista, valokuvan yleisteoksista, suomalaista uutta valokuvataidetta käsittelevistä ulkomaisista taidejulkaisuista sekä aihetta koskevasta yleisestä lehtikirjoittelusta. Tutkimuksen haastatteluaineisto koostuu vuonna 2007 ja vuonna 2012 tehdystä kahdenkymmenen valokuvataiteen kentän toimijan ja asiaintuntijan teemahaastattelusta.

Artikkelit ovat tapaustutkimuksia, joissa valokuvataiteen lähihistorian kansainvälistymishankkeita on tarkasteltu eri käsitteiden avulla.