Sirkka Aminoffin (s. 1927) lapsuuden kodissa perheenjäsenten välit ovat poikkeuksellisen hellät. Sota-aikainen kirjeenvaihto kertoo Sirkan, pikkuveljen ja äidin suuresta ikävästä ja isän kotilomien kiihkeästä odotuksesta. Syksyllä 1941 isä viimein tulee kohtalokkain seurauksin. Juuri 14 täyttänyt Sirkka ja 8-vuotias Seppo ovat äkkiä täysin orpoja ja joutuvat muuttamaan tätinsä perheeseen Iisalmeen.

Musiikki on Sirkalle tärkeää. Hän kehittyy taitavaksi pianistiksi, joka jo koulun juhlissa säestää laulajia. Nuorten omissa juhlissa hän istuu pianon ääressä soittamassa slaagereita. Iisalmen yhteislyseossa Sirkka tutustuu Ahmonsaaren kartanon poikaan, Torsti Aminoffiin ja alkaa vähitellen kiinnostua innokkaasta piirittäjästä. Edessä on kuitenkin taas muutto, nyt Vääksyyn. Lukion hän käy Lahden yhteislyseossa. Suhde Torstin kanssa jatkuu silti, vasta alkaneet kielten opinnot katkeavat avioliittoon. Taas Sirkka huomaa kohtalon järjestelevän asioitaan. Nuoripari joutuu vastaamaan suuresta kartanosta paljon nopeammin kuin oli odotettavissa, eikä Sirkka osaa edes lypsää.

Jo alle kolmekymppisenä Sirkka on neljän lapsen äiti. Myöhemmin liittyy joukkoon vielä viides. Elämään mahtuu myös matkoja niin konsertteihin ja oopperoihin kuin lomille ulkomaille. Vilkkaan seurustelun lisäksi Sirkka ehtii harrastaa aktiivisesti eri taidelajeja. Elämä on täyttä ja enimmäkseen hyvää, mutta siihen mahtuu myös uusia suuria murheita.

Sirkka Aminoff on kertonut kirjailija Raili Mikkaselle ensimmäisistä yhdeksästäkymmenestä vuodestaan.