Laajasta näytelmä- ja musikaalituotannostaan tunnettu kirjailija palaa runokokoelmassaan nuoruuteensa. Mustaa lunta -kokoelman runot käsittelevät kirjailijan tuolloin kokemia vakavia mielenterveyden ongelmia: psykoosia, masennusta ja itsemurhayrityksiä. Runoissa on kuitenkin myös toivoa, jota koettu rakkaus ja yhteys luontoon ylläpitävät. Teoksessa rakkaus, hulluus, sadunomaisuus ja
luontokokemukset kietoutuvat ristiriitaiseksi, mutta vahvaksi siteeksi elämään.

Mustaa lunta -kokoelman runot ovat viiltävän kauniita viestejä maailman reunalta.