Vuonna 1948 vanha Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim siirtyi pysyvästi Sveitsiin, jossa hän hoiti terveyttään Valmontin klinikalla Montreux’n kuuluisissa järvimaisemissa. Sveitsissä Mannerheim valmisteli muistelmansa, jotka olivat hänen

henkinen testamenttinsa jälkipolville: hän tahtoi osoittaa, että Suomi kuului länteen.

Monien muiden merkittävien valtiomiesten tapaan Mannerheim ei itse kirjoittanut suurinta osaa muistelmateoksestaan.

Voimiltaan jo ehtynyt Mannerheim muokkasi ja kommentoi pääasiassa muiden kirjoittamia tekstejä. Monien kirjoittajien joukosta tärkeimmäksi nousi eversti Aladàr Paasonen ja vaikuttavia tekijöitä olivat myös maisteri Emerik Olsoni ja kenraali Erik

Heinrichs. Marski siirtyi ajasta ikuisuuteen muistelmiensa julkaisuvuonna 1951.

Sveitsissä Mannerheim kävi läpi koko elämänsä kirjon, jonka aikana hän oli muun muassa sotilas, vakooja, metsästäjä, kahvilanpitäjä, ylipäällikkö, tasavallan presidentti ja ennen kaikkea kosmopoliitti. Mannerheim oli Suomen pelastaja sen vuoksi, että hänen näkemyksensä oli kansainvälinen. Hän oli kaukonäköinen reaalipoliitikko, joka pystyi ennakoimaan suuria historian

kehityslinjoja.

Mika Kuljun teoksen tarinan kehyksenä on Mannerheimin muistelmien laatiminen, mikä merkitsi tilintekoa ennen kaikkea toisen maailmansodan merkityksestä Suomelle. Muistelmien kirjoitusprosessin kuvaus vie lukijan huikealle aikamatkalle kaikkien aikojen suurimman suomalaisen elämään ja aikakauteen.

Mika Kulju (s. 1969) on kirjoittanut pitkällä urallaan noin 30 tietokirjaa, joita on käännetty useille eri kielille. Hänen teoksensa Raatteentien taistelusta ja Lapin sodasta ovat modernin suomalaisen sotakirjallisuuden klassikoita. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena.