”Fordin ollessa parhaimmillaan sinusta tuntuu, että elokuva on elänyt ja hengittänyt todellisessa maailmassa.” - Orson Welles.

Vuosisatansa merkittävin yhdysvaltalaisohjaaja John Ford (1894-1973) syntyi Mainen osavaltiossa, mutta piti sinnikkäästi kiinni irlantilaisista sukujuuristaan ja kapinallisesta identiteetistään. Alalle aiemmin asettuneen isoveli Francisin varjossa kasvanut jästipää kulki pitkän polun mykkäkauden kaksikelaisten tusina-westernien, äänielokuvan haasteiden ja studiojärjestelmän yksilöllistä luovuutta rajoittaneen paineen alta 30-luvun lopulla saavutettuun mestaruuteen (Hyökkäys erämaassa, Kansan sankari, Vihan hedelmät, Vaarallisilla vesillä, Vihreä oli laaksoni). Toinen maailmansota käynnisti uuden uravaiheen valtiollisen dokumentti- ja propagandayksikön korkeana, monta veristä taistelua etulinjasta todistaneena johtajana. Mittelön tauottua ohjaaja palasi Hollywoodin jengoiltaan vierähtäneeseen poliittiseen maisemaan ja asemoitui Aavikon lain, Apassilinnakkeen ja Keltaisen nauhan kaltaisten klassisten lännenelokuvien tekijäksi.

Yksityisesti Fordia piinasivat alkoholismiin, katolisuuteen, huojuvaan seksuaali-identiteettiin, ontuvaan avioliittoon, kehnoihin perhesuhteisiin ja sielun syvyyksissä kyteneeseen avoimeen sadismiin liittyneet ristiriidat. Elämäkerrallisen aineiston, villien anekdoottien ja piinkovan elokuva-analyysin lisäksi teosta täydentävät tärkeimpien aikalaisten ja työtovereiden (Harry Carey Sr., George O'Brien, Will Rogers, Stepin Fetchit, Henry Fonda) esseemuotokuvat.

Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä (2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018), Rainer Werner Fassbinderistä (2019), Federico Fellinistä (2021) ja Robert Bressonista (2023). Kaksiosainen Ford-elämäkerta avaa uuden U.S.A.-trilogian, jonka seuraavia päähenkilöitä ovat Orson Welles ja Howard Hawks.