Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:2

Tupakointi on vähentynyt olennaisesti viime vuosikymmeninä, mutta se on edelleen yksi keskeisimmistä kansanterveysongelmista kaikissa länsimaissa. Tupakointi on vähentynyt eniten ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä, ja tupakoinnin sosiaalinen eriytyminen selittää huomattavan osan sosioekonomisista terveyseroista. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoitsijoiden riskikäsityksiä sekä tupakoinnin perustelutapoja ja tupakoinnin kiinnittymistä tupakoitsijan arkeen eri ammattiryhmissä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että tupakoinnin tarkastelu yksilöllisenä terveyskäyttäytymisenä tai riippuvuutena on liian kapea näkökulma tupakoinnin nykyisen kulttuurisen paikan ja sosiaalisen eriytymisen ymmärtämiseen.

Tupakoinnin jatkumisessa ei ole kyse siitä, etteivätkö tupakoitsijat ymmärtäisi tupakoinnin olevan haitallista, tai että he eivät pitäisi terveyttään tärkeänä. Myös tilastojen mukaan runsaammin tupakoivat työntekijät pitävät tupakointia ensisijaisesti terveyshaittana. Tupakoitsijalla on silti erilaisia tapoja käsitellä tupakoinnin aiheuttamaa terveysriskiä. Se voidaan ymmärtää osana elämässä kohdattujen riskien kokonaisuutta tai voidaan vedota asiantuntijatiedon puutteellisuuteen. Tupakointi voi ilmentää kykyä haastaa ja soveltaa terveyteen liittyvää tietoa ja toimia riippumattomasti. Riippuvuudestaan huolimatta tupakoitsijat voivat pitää tupakointiaan omana valintana. Tämä yksilöllisen valinnan näkökulma on tärkeä erityisesti tupakoiville toimihenkilöille. He korostavat tupakoinnin nautintoja, tupakointiin liittyviä sääntöjä ja riippuvuuden hallintaa. Työntekijöillä korostuu tupakoinnin itsestäänselvyys: sitä ei pyritä perustelemaan korostamalla tupakoinnin myönteisiä puolia. Silti tupakointi on työpaikalla autonomian alaa lisäävä resurssi, joka mahdollistaa työntekijälle suuremman liikkumavaran oman ajan ja työn hallinnassa. Lisäksi se kiinnittyy automaattisena osana työnteon kollektiiviseen rytmiin ja rutiiniin.

Tutkimus osoittaa, että tupakoinnin jatkumisen ja erityisesti sen sosioekonomisen eriytymisen ymmärtämiseksi on kiinnitettävä huomio erilaisiin riskin ja terveyden ymmärrystapoihin sekä elämäntapoihin ja niiden taloudellis-sosiaalisiin määrittäjiin. Tupakoinnin ja luokka-aseman välisen yhteyden selittämiseksi on lisäksi otettava huomioon ne sosiaaliset kontekstit ja ympäristöt, joihin tupakointi näyttää tarttuneen erityisen sitkeästi.