Aapo Roselius (s. 1975) on vapaa tutkija ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt laajalti sekä Suomen sisällissodan vuosiin että 1920- ja 1930-lukujen historiaan. 1900-luvun alkuvuosikymmenet – modernin Suomen valtion syntyhetket – kiehtovat Roseliusta monesta syystä: ”Aluillaan on nyky-yhteiskunnan malli monine aatteineen. Läsnä ovat jo vihreä liike, pasifismi ja fasismi. Nuo vuodet ovat myös samalla sekä lähellä että kaukana, tuttuja mutta silti vieraita ja jännittäviä, jopa eksoottisia.” Vuonna 2008 julkaistussa teoksessa Teloittajien jäljillä – valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa Roselius kuvaa teloituksiin osallistuneita valkoisia sotilaita. Hän pohtii myös jälkipolvien suhtautumista veritekoihin, sitä miksi joitakin kutsuttiin myöhemmin sankareiksi ja toisia taas hirvittäviksi tappajiksi. Teloittajien jäljillä keräsi kotimaassa laajalti kiitosta, ja siitä kiinnostuttiin heti myös Ruotsissa. Käännös ilmestyi jo seuraavana vuonna. Ruotsinkielistä laitokseen I bödlarnas fotspår Roselius lisäsi tarinoita sisällissotaan taistelemaan lähteneistä ruotsalaisista vapaaehtoisista. Käännös on yhä yksi harvoista ruotsin kielellä saatavilla olevista Suomen sisällissotaa käsittelevistä teoksista. Vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan Isänmaallinen kevät – vapaussotamyytin alkulähteillä tutkija jatkaa sotavuosien aatteellisen perinnön kartoittamista.Oula Silvennoinen (s. 1970) on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti ja tutkijatohtori. Hänen aihealueinaan ovat holokaustin, kansanmurhan, eurooppalaisen fasismin ja radikaalin kansallismielisyyden historia. Silvennoinen osallistui vuosina 2004–2008 Kansallisarkiston tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin muun muassa sotavankikuolemia suomalaisilla sotavankileireillä ja Saksan sekä myöhemmin Neuvostoliiton kanssa toteutettuja ihmisluovutuksia. Hankkeen myötä syveni kiinnostus aihepiiriä kohtaan ja vuonna 2008 ilmestyi Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944. Väitöskirja herätti paljon huomiota, sillä Silvennoisen mukaan saksalaisten ja suomalaisten viranomaisten yhteistyö oli paljon syvempää kuin oli aiemmin luultu. Menneitä tekoja – myös kiusallisia ja hankalia – on Silvennoisen mielestä kuitenkin tärkeä tutkia. Sotien välisen ajan ja sotavuosien seurauksia kannetaan yhä suomalaisessa yhteiskunnassa. Silvennoinen on kirjoittanut teoksen myös metsäruhtinas Gösta Serlachiuksesta (Paperisydän: Gösta Serlachiuksen elämä, Siltala, 2012) ja Lauri Törnistä (Tuntematon Lauri Törni, yhdessä J. Pohjosen kanssa, Otava, 2013). Vaikka arkistot vievät tutkijan helposti mennessään, Silvennoinen kertoo nauttivansa kirjoittamisesta: ”Erityisesti hienoa se on loppuvaiheessa, kun tiedän että kaikki oleellinen on mukana, ja voin keskittyä tekstin viimeistelyyn ja hiomiseen.”