Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistyivät kokeiluna vuonna 2002 ja ne vakinaistettiin vuonna 2005. Nimeksi tuli ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Uutta koulutusmuotoa perusteltiin erityisesti työelämän tarpeilla ja sillä, ettei korkeakoulujärjestelmässä saisi olla umpiperiä. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla tuli olla mahdollisuus jatkaa maisteritason opintoja - Bolognan prosessin hengessä - myös omassa oppilaitoksessaan.

Raportissa tarkastellaan valmistuneiden koulutusaikaisia kokemuksia mm. työelämäläheisyyden toteutumisesta ja opinnäytetyöskentelystä. Siinä luodataan tutkinnon suorittaneiden urakehitystä ja jatko-opiskeluaikeita. Lisäksi tarkastellaan heidän näkemyksiään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopiston maisteritutkinnon eroista ja arvostuksesta.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto näyttää löytäneen paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja tutkimuksen perusteella se toimii kohtuullisen hyvin. Toki pientä viilaamista aina löytyy, mutta kehittäminen ja kehittyminen ovatkin ammattikorkeakoulujen mission ydintä. Tässä työssä ovat myös opiskelijat vahvasti mukana. He ovat, kuten raportin otsikostakin käy ilmi, varsinaisia elinikäisiä oppijoita, joiden kokemus ja asiantuntemus on yksi koulutuksen järjestämisen lähtökohta.