Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toiseuden kokemuksen vaikutusta tiedontarpeiden sisältöihin ja niiden artikulointiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä siitä miten sosiaalinen vetäytyminen vaikuttaa tiedon jakamisen tapoihin osana yksilöiden informaatiokäyttäytymistä. Empiirisenä aineistona hyödynnettiin Ylilauta.org-sivuston Hikikomero-keskusteluryhmää, joka on sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden oma keskustelufoorumi.
Tutkimuksessa haettiin vastauksia kolmeen keskeiseen kysymykseen: 1) Mihin asioihin kohdistuvia tiedontarpeita voidaan tunnistaa sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden viesteistä, joita he lähettävät Hikikomero-keskusteluryhmään? Millä tavoin sosiaalinen vetäytyminen ja toiseuden kokemukset näyttäytyvät tiedontarveartikulaatioissa? 2) minkä tyyppistä tietoa Hikikomero-keskusteluryhmästä etsitään ja mikä on vertaistuen merkitys Hikikomero-keskusteluryhmässä? ja 3) millaisia yhteisöllisiä tiedon jakamisen piirteitä sosiaalisesti vetäytyvien henkilöiden keskusteluryhmässä voidaan havaita ja kuinka toiseus ilmenee Hikikomero-keskusteluryhmän osallistujien jakamissa näkemyksissä ja kokemuksissa?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Elfreda Chatmanin ”pienen maailman” ja normatiivisen käyttäytymisen teorian sekä Reijo Savolaisen elämäntapaa tiedonhankinnan ohjaajana koskevan teoreettisen jäsennyksen avulla. Tutkimusstrategia perustui sosiaalisen konstruktionismin metateoriaan ja hermeneuttiseen lähestymistapaan, joka avulla tutkittavaa ilmiötä analysoitiin. Analyysimenetelminä on käytetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimusaineistoon sisältyi yhteensä 446 Hikikomero-keskusteluryhmän viestiketjua, joissa oli yhteensä 6910 keskusteluryhmäviestiä, jotka oli kirjoitettu 20.2.2011 -13.9.2013 välisenä aikana. Analyysissä tunnistettiin yhteensä erilaista 1041 tiedontarvetta, jotka jaoteltiin aihepiirien perusteella 12 tiedontarveryhmään. Kolme suurinta tiedontarveryhmää olivat 1) raha, toimeentulo, asuminen ja arjen askareet (18,4 %), terveys ja sairaus (15,4 %) sekä sosiaalinen vetäytyminen ja hikikomori-ilmiö (10,3 %). Kvalitatiivisessa sisällönanalyysissä havaittiin toiseuden ilmenevän esitettyjen tiedontarpeiden aihepiireissä ja esitettyjen kysymysten näkökulmavalinnoissa. Havaitut tiedontarpeet jaoteltiin autenttisiin, johdettuihin, reaktiivisiin ja täsmentäviin tiedontarpeisiin. Viestiketjuissa syntyy uusia tiedontarpeita, jotka muotoutuvat keskustelun myötä. Vertaistuki on tärkeää sosiaalisesti vetäytyneille ja Kokemus samanlaisen toiseuden jakamisesta voi vaikuttaa siihen että keskusteluryhmässä jaettua tietoa pidetään luotettavana Samanlaisen toiseuden kokemus ja sen eksplikointi keskusteluryhmässä yhdisti osallistujia ja rohkaisi näin jakamaan omia tuntemuksiaan ja turvautumaan keskusteluryhmän muilta osallistujilta saatavaan informaatioon. Vertaistuen lisäksi ryhmästä etsittiin usein toimintaa ohjaavaa tai päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa aihepiireistä, joissa ryhmän keskustelijat jakoivat samanlaisen toiseuden kokemuksen. Keskusteluviestejä analysoitaessa havaittiin myös, että eräissä tapauksissa keskusteluryhmässä esitetyt kysymykset ja niihin saadut vastaukset representoivat yhteiskunnan normien ja arvojen vastaisia näkemyksiä. Tähän kategoriaan kuuluvaa informaatiota kutsutaan tutkimuksessa disnormatiiviseksi informaatioksi.
Keskusteluryhmän toiminnassa ei havaittu selvää pyrkimystä yhteisöllisen tiedon muodostukseen vaan pikemminkin kyse oli yksilölähtöisen tiedontarpeen tyydyttämiseen pyrkivästä tiedon jakamisesta. Tiedon jakamista tarkasteltaessa keskusteluryhmän käyttäytymisessä oli kuitenkin havaittavissa eräitä ryhmäajattelun piirteitä, kuten ryhmän ulkopuolisten sterotypisointi ryhmän omat ajatusvahdit, toisinajattelijoiden painostus ja itsesensuuri.
Tutkimus osoitti, että toiseus ja elämäntapa ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa ja ne vaikuttavat tapoihin, joilla sosiaalisesti vetäytyneet ilmaisevat tiedontarpeistaan ja jakavat tietoa muille internetin keskusteluryhmässä. Hikikomero-keskustelupalsta muodosti sosiaalisesti vetäytyneille henkilöille virtuaalisen ”pienen maailman”, jonka yhteisenä nimittäjänä oli samanlaisen toiseuden kokemus.
