Suomen kielen infiniittisten ilmausten varanto on poikkeuksellisen runsaslukuinen ja funktionaalisesti eriytynyt. Elävä kielioppi on 11 artikkelin kokoelma, joka lähestyy suomen kielen infiniittisiä ilmauksia ja niiden käyttöä kirjakielen säilömien, yli neljä ja puoli vuosisataa kattavien tekstien sekä saatavilla olevien murreaineistojen kautta.
Huomion kohteena ovat syntaktiset rakenteet, joihin infinitiivi- ja partisiippimuodot ovat vakiintuneet: millaisia ovat rakenteiden merkitykset, millä tavoin ne ovat motivoituneet, miten niiden asema varioi eri kielimuodoissa ja kuinka ne ovat muovautuneet nykyiselleen. Kokoelma osoittaa, että suomen kielioppi on elävä ja dynaaminen. Infiniittiset rakenteet ovat vuosisatojen kuluessa monin tavoin muuntuneet; kirjoitettu kieli on jossain määrin elänyt omaa elämäänsä ja kehittänyt omia käytänteitään, mutta eri aikoina se on myös lainannut murteista uusia ilmaisukeinoja.