Tulevaisuutemme näkymät ilmastonmuutoksen ja ympäristövaurioiden runtelemassa maailmassa romuttavat monen unelmat. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen sopimukset eivät ole lopulta ehdottoman sitovia; monet suursaastuttajat, poliitikot ja osa suuresta yleisöstäkin sanoutuvat niistä irti. Teknologian ja taloudellisen kasvun uskotaan hoitavan ongelmat. Vain harvat haluavat luopua energiaa tuhlaavasta elämäntavasta, matkustelusta ja auton jatkuvasta käytöstä. Useat suomalaiset pitävät ilmaston lämpenemistä jopa hyvänä asiana: kiva kun on vähän lämpimämpää! Kestävässä uudessa luonnonvarataloudessa taloudellinen arvo määräytyisi työssä käytettyä energiamäärää tai tuotettua hiilidioksidin päästömäärää kohden. Osa-aikatyö monipuolistaisi ihmisten aktiviteettia. Työn verotusta kevennettäisiin ja siirryttäisiin kulutuksen, energiankäytön ja ympäristöhaittojen verottamiseen. Muutokset laajentavat ajattelutapaamme. Toimimme yhteisen hyvän eteen ja pienennämme ilmastovaikutuksiamme. Tulevaisuuden ennusteessa on keskeisen tärkeää, miten nopeasti ihmiskunta pystyy luopumaan fossiilienergian suurimittaisesta käyttämisestä ja määrätietoisesti suuntautumaan uusiutuvaan energiaan ja vähäisempään luonnonvarojen käyttöön. Ennuste muuttuu aivan erilaiseksi jos päästämme ilmastonmuutoksen itseään kiihdyttävään vaiheeseen. Silloin meille käy todella huonosti.