Suomalaisilla on monella tapaa erityissuhde Ranskaan. Taiteilijamme Edelfeltistä lähtien ovat vaeltaneet sinne, demokratiamme juontaa juurensa Ranskan vallankumouksesta, ja myös vahvan presidentin rooli on ranskalaisvaikutteinen. Unelmoimme talosta Ranskan maaseudulla, konjakkitilasta, jossa voisi viettää lokoisia eläkepäiviä. Mielikuvamme eivät tosin aina vastaa todellisuutta, eivät hyvässä eivätkä pahassa. Ranskan kuva Suomessa jää usein ennakkoluulojen tasolle. Louis Clercin ja Kristina Rankin toimittama Suomalaisten Ranska - Kaunis tuntematon antaa lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden suulla runsaan ja monipuolisen kuvan suomalaisten suhteesta Ranskaan.

Märtha Norrback kirjoittaa Xavier Marmier'n ja Aurora Karamzinin suhteesta ranskalaisuuteen, Gwenaëlle Bauvois Edelfeltistä ja suomalaisista taitelijoista Ranskassa vuosisadan vaihteessa, Kristina Ranki frankofiliasta suomalaisen patriotismin silmissä, Matti Klinge Tilsitin lahjasta, Anna-Riitta Salonen Alma Söderhjelmistä ja Ranskan vallankumouksesta, Kalervo Hovi historioitsijoiden Ranskasta 1960-90-luvuilla, Vesa Vares Ranskasta ja suomalaisesta oikeistosta 1920-luvulla, Elina Seppälä Jean-Louis Perret'sta sekä Helsingistä ja Ranskasta, Louis Clerc suomalaisten diplomaattien suhteesta Ranskaan, esimerkkeinään Carl Enckell ja Harri Holma, Henrik Tala suomalaisten upseerien Ranskasuhteesta, Fred Dervin ranskalaisten ja suomalaisten ennakkoluulojen ilmaisusta internet-foorumeissa ja Tuomo Melasuo Ranskan siirtomaiden sodista Suomesta nähtynä.