Järvenpäässä asuvalta toimittaja Eija Tuomelalta ilmestyi vuoden viimeisenä päivänä aforismikokoelma ...tissi, tissi, napa, luu. Kokoelma on tekijänsä kuudes kaunokirjallinen teos. Edellisen kirjan ilmestymisestä on kulunut kolme vuotta.

- Eniten pelotti se, että mistä enää löytäisin uutta sanottavaa. Aloitin sitten sillä, että kaikki on jo sanottu... Kysehän on siitä, että vanhatkin ajatukset saavat uuden merkityksen uudessa kontekstissa. Jos kirjaani lukee tarkasti, näkee, että irrallisista tekstipätkistä muodostuu tarina vanhan lastenlorun ympärille. Kokoelma on aika itseironinen. Vaikka siteeratakseni itseäni toteankin, että itseironia on vaarallista: humoristille nauretaan vasta, kun hän on tosissaan, virnistää Eija Tuomela.

Aforismit keskustelevat sivuilla olevien kuvien kanssa ja antavat niille ja toisilleen uusia merkityksiä. Kuvat ovat Eija Tuomelan itsensä ottamia. Kirjassa on mm. omakuvia.

- Kannen kuva viittaa Tyko Sallisen vaimostaan maalaamiin Mirri-kuviin. Sallinenhan ei ollut mitenkään imarteleva vaimoaan kohtaan, vaan kuvaa hänet usein hyvin rahvaanomaisena, lihallisena, verevänä. Ei tämä omakuvanikaan ole kovin kaunis. Paksut huulet ja possunsieraimet korostavat jotenkin eläimellistä kauneutta, jota kuitenkin kuvassa näen, siitä huolimatta että se on itse itsestäni ottama ja muokkaama.

- Monet kuvat ovat vähän outoja: kutsun niitä digikuvaveistoksiksi, kun tällaisilla töillä ei oikeastaan ole vielä mitään vakiintunutta nimeä. Ideana on se, että olen kaivanut digivalokuvista esiin sen, mikä siellä sisällä on. Kyse on samasta kuin kuvanveistäjillä, jotka etsivät kivestä sen sielun tai puuveistäjillä, jotka näkevät puunsyiden alla sen, mikä siellä piileksii, selittää Eija Tuomela.

Eija Tuomelan digikuvanäyttely Lemminkäinen Pohjolassa - Wanton Loverboy in the North on parhaillaan esillä Sallan Poropuistossa. Yhteinen tekijä on Mirri, joka esiintyy Lemminkäisen äitinä Sallan näyttelyssa.