Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa teoreettisesti jäsenneltyä kokemustietoa kuntauudistuksista prosessina. Institutionaalisen johtajuuden kehikon kautta tarkastellen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on ollut se, millainen yhteinen tavoitteisto ja endogeeniset piirteet ovat toteutuneiden kuntaliitosten ja toimivien yhteistoiminta- alueiden takana? Kysymyksiä on tutkimuksessa lähestytty tarkastelemalla sekä sitä, millaisilla foorumeilla endogeenista ymmärrystä liitosprosessissa onnistuneilla kuntaliitosalueilla ja yhteistoiminta-alueilla on generoitu että sitä, miten esimerkiksi palvelurakenteisiin ja maankäyttöasioihin liittyviä konflikteja on käsitelty. Kaiken taustalla kulkee kysymys siitä, mihin institutionaalinen johtajuus on prosessin eri vaiheissa paikantunut ja millaisten kanavien kautta sitä on toteutettu? Tutkimuksessa muutosprosessi jaetaan neljään vaiheeseen, joissa havaittiin erilaista dynamiikkaa ja institutionaalisen johtajuuden vaihdon paikkoja. Tutkimuksemme kohteena olivat vapaaehtoiselta pohjalta syntyneet kuntarakenteen muutosprosessit. Kuntafuusioiden prosesseissa oli paljon samankaltaisuuksia, mutta prosessissa havaitut edut ja hyödyt samoin kuin ongelmat ja haasteet ovat varsin riippuvaisia kuntatyypistä ja kuntatyyppien sisälläkin näkyvästä kulttuurisesta ja toiminnallisesta variaatiosta. Kunnallisessa kontekstissa institutionaalisesta muutoksesta tekee haasteellisen juuri harmaa alue, jonka läpi muutos kanavoituu osallisten, eli yleensä johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulkintana muutoksen tarpeista, suunnasta ja aikataulutuksesta. Tulkinnat puolestaan värittyvät tulkitsijoiden maailmankuvan ja elämänpiirin mukaan, luoden muutoksesta ja tavoitellusta lopputuloksesta useita mahdollisia rinnakkaisulottuvuuksia.